tiistai 27. lokakuuta 2015

Sairaslomalta takaisin treeniin

Ressun sairasloma loppui eilen, kun omistaja oli käynyt testaamassa mitä jalka tuumaa. Vekki on parantunut hyvin, oikeastaan koko haavaa meinannut edes huomata jos ei kunnolla katsonut. Kyllähän sieltä selvä pala puuttuu, mutta toivottavasti jää vain kosmeettiseksi eikä alkaisi oireilemaan mitenkään, nyt ei voida muutakuin seurailla ja toivoa parasta.

Ressulla oli kyllä intoa lähteä hommiin, höristen jolkotteli laitumella vastaan (tainnut viikon loma tehdä ihan hyvää, tai sitten tiesi omenoista mitkä odotti taskussa ;), mutta laittopaikalle kun päästiin niin alkoi kunnon säpsyily ja puuskuttaminen - eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka myrskytuulen poikanen söisi ponin!

Käveltiin hyvät alkukäynnit maasta, samalla tutkailtiin kaikki möröt ja annoin herran rauhassa puuskuttaa kaikelle tyhmälle, mille vain keksi puuskuttaa. Selkään noususta oli tosin erimielisyyksiä, kun Ressu luuli että lomailu tarkoittaa sitä, että tätiä saa pyöritellä miten lystää - vaaan eipä siinä onnistunut. Heti alkuun paljon väistöjä suuntaa vaihdellen, välillä kokoamista ja välillä venyttäen kunnolla alas. Kunnon jumeja aukeiseva ja selkää jumppa käynnissä, etenkin nyt kun kenttä oli tosi raskas kulkea aamuisen sateen vuoksi. Ravissa työskenneltiin todella vähän, lähinnä vain sen verran että rentous saatiin pysymään siirtymisien välissä ja koko silloisen tehtävän aikana. Kahdeksikko on Ressulle jokin henkilökohtainen painajainen, kun portin puoleisessa päädyssä on mukamas mörköjä, joten oli ihme että sielläkin rentous säilyi!
Ennen löysiä loppukäyntejä käytettiin aika pitkälti treenatessa lisää takaosakäännöksiä - Ressu ne jo osaakin, mutta kuski tuppaa heittämään aina lopussa ohjat jorpakkoon. Näissä myös huomaa, onko Ressu rehellisesti kyljistä läpi - kääntyy vaikka pennin päällä, mutta huolimaton alkujumppa kostautuu aina sillä, että Ressu muuttuu keitetyksi spagetiksi. Ryhti katoaa jonnekkin ja meinaa hutaista vaan hommasta läpi. Tässä myös huomaa heti, jos oon heittänyt ohjat kesken jonnekkin, jolloin koko pakka leviää käsiin.

Tänään taisi motivaatio olla molemmilla kohdillaan, kun alusta saakka hommat sujui ja treenikin pysyi maltillisen mittaisena. Eikä kertaakaan säpsyilty, mikä on aika ihme kun yleensä on myräkän aikaan ollut aivan mahdotonta meidän meno!
Tällä viikolla onkin kaksi ylimääräistä liikutuspäivää, joten saa nähdä miten väsynyt oon sunnuntaina. Nytkin meinaan nukahtaa pystyy. Aamulla klo 6 soi herätyskello, aamupäiväksi koululle, siitä nopeasti käymään kotona syömässä ja Mian kanssa höpöttelemässä, tallille ja kotiin tultaessa siinä samalla Maria hakemaan hoidosta, josta melkein heti Niko lähti autokoululle. Nyt vasta rauhoittunut ilta, kun likat nukkuu - vihdoin! Huomenna on vapaa ja sen pyhitän niin nukkumiselle ja Mian kanssa olemiseen. :)

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Miten menee?

Tässä on aikamoinen aika vierähtänyt ihan muissa hommissa kuin kirjoittamisessa. Tämä viikko oli niin poikkeuksellinen, kun jatkoin koululla käyntiä ja edellisen viikon oltiin koko perhe lomalla. Maria oli vielä tämänkin viikon kotona, mutta maanantaina päästään takaisin perusarkeen kiinni. Joten oletettavasti olen koko tämän hiljaisemman ajan pyhittänyt tytöille ja Nikolle, kun Ressukin on viettänyt saikkuviikoa telottuaan jalkansa jotenkin mystisesti.

Treenien jälkeiset tunnelmat - Ressu ihan poikki ja kuskilla olisi virtaa riittänyt // 8.10.2015
Meillä on myös ollut talon kanssa hääräämistä, kun tekeminenhän ei tunnetusti lopu omakotitalossa. Pattereiden kanssa tapeltiin viikko ja sitten kun vihdoin tuli putkimies niin kyllä hirvitti. Onneksi lasku ei jäänyt meille, vaan siirtyi entiselle omistajalle sopuisissa tunnelmissa ja nyt sitten menee taas rännien kanssa päin prinkkalaa - tai lähinnä Nikon toimisto-siiven rännien. Ollaan pähkinöity, että korjataanko ennen talvea vai vasta keväällä. Ei tässä muuten mitään, mutta rännin yksi kohta vuotaa aivan totaalisesti ja kaikki tippuu lätäköksi saakka aivan perustusten juureen, joten jos perustukset pääsee liikaa kostumaan ja routimaan, voi pahimmassa tapauksessa koko kyseinen siipi vajota. Tällä hetkellä siinä on Anna-patentit voimassa (pulkka syöksynä :D), jotta pysyisi perustukset kuivana.

Neiti nöpönenä :)
Mian kanssa ollaan pikkuhiljaa alettu maistelemaan soseitakin. Tai lähinnä pari lusikallista maidon sekaan, kun ei meinaa muuten alhaalla pysyä ja tämä sama tehtiin Mariankin kanssa samasta syystä. Näin saa myös jätettyä vellit pois kokonaan, kun soseella paksuntaa maitoa, jolloin myös tottuu samalla perushuttuihin, jotta vatsa kestää paremmin kun niiden aika kunnolla koittaa. Vielähän Mia ei tajua lusikan päälle juuri lainkaan, joten tällä tyylillä on sujunut ihan jees. Aikamoinen teräsvatsa tuntuu olevan, etenkin jos vertaa Mariaan kun oli saman ikäinen. :)

Käytiinhän me vähän myös shoppailemassa koko perheen voimin ja vielä jäi kauppaan tavaraa. ;) Muistakaahan muuten seurailla ja tykkäillä facebookissa ja istagramissa, jonne päivittelen tiheämmin kuulumisia, etenkin pikapikaan kesken menojen. :)

tiistai 13. lokakuuta 2015

Mia 3kk

En muistanutkaan tehdä 2 kuukauden tilannekatsausta, mutta eipä vielä silloin mitään kummepaa tapahtunutkaan. Mia kannattelee jo päätänsä kuin mikäkin vanha tekijä ja viihtyy mahaltaan yllättävän paljon. Myös halukkuutta istuma-asentoon on, mutta vielä istuskelut suoritetaan puoli-istuvassa asennossa sylissä, etenkin jos ei likka viihdy mitenkään muuten päin sekä likan niin halutessaan.
28.09.2015
Yöt mennyt alusta alkaen todella hyvin ja koko ajan paremmin, mitä enemmän ikää kertyy mittariin. Tämän hetkinen iltarytmi on suunnilleen sellainen, että syödään klo 19 ja nukkumaan alkaa 19:30-20:00 ja seuraavan kerran herää joskus aamuyöllä klo 3-5 välillä, mutta pääsääntöisesti on alkanut kääntymään yöunet 12 tuntisiksi. On tietenkin öitä, että herää täyden vaipan ja nälän takia puolen yön aikoihin, mutta nekin on enään todella harvinaisia. Mia nukkuu omassa sängyssään vaunukopan lämmössä ja ensimmäisen heräämisen jälkeen jää meidän väliin loppuyöksi.
28.09.2015
Mia myös viihtyy lelujen parissa, vaikka ei niistä vielä ole pahemmin kiinnostunut, enemmän tykkää katsella puuhamatolla roikkuvia hassuja juttuja sekä syödä nyrkkejä - välillä menee jopa molemmat nyrkit kerralla suuhun. :D Tarttuminen on vielä vähän hakusessa, mutta vahvistuu joka päivä.
Nyt on tullut myös hittijutuksi harjoitella mahalteen kääntyminen. Vielä ei siinä onnistuta omin avuin, mutta ei se kaukana ole. Ryömintähalukkuuttakin löytyy ja vielä se tapahtuu monni-tyylillä - suu ammosen auki, minkä laittaa viltin tms päälle ja lähtee vetämään samalla käsillä sekä potkii jaloilla. Lähinnähän se näyttää enemmänkin monnin liikehdinnältä, kuin ryömimiseltä, kun vartalo heijaa edestakaisin ja päällä vetää itseään eteenpäin. :D

Myös ikenet on alkaneet muuttua terävemmiksi. Hetken jo luulin, että nytkö jo ne hampaat sieltä puhkeaa, mutta onneksi ei! Kiukkusempi Mia on kyllä ollut jo parisen viikkoa ja nyt ikenien muututtua terävemmiksi on jopa ehkä hieman tullut paremmalle tuulelle. Mariakin teki tosi pitkään hampaita, joten osataan varautua vähän kaikkeen. :)
Neuvolassa kehuttiin reippaaksi ja jänteväksi, joka tykkää seurailla paljon ympäristöään. Oudot ihmiset aiheuttavat kulmien kurtistelua, mutta vähänkin jos löytyy vastapuolelta huumorintajua, niin alkaa kuulumaan naurua. Painoa ja pituutta tulee hyvässä suhteessa toisiinsa nähden, 60cm meni rikki pituudessa! Painoakin on enemmän mitä Marialla samassa iässä, hyvin huomaa miten erilaisia voi siskokset olla - Maria ollut aina siro ja pitkä, Mia taasen pitkä ja tanakampi. Pääasia että ruoka tarttuu eikä ala paino tippumaan. :)

maanantai 12. lokakuuta 2015

Oriflame Beauty Academy Jyväskylä 10.10.2015

Vihdoinkin sain aikataulut täsmäämään, joten pääsin osallistumaan. Tiiminvetäjäni on aikaisemmin muutaman kerran jo järjestänyt, mutta kahden lapsen ja opiskeluiden kanssa aika on kortilla.

Lauantain koulutuksen piti Oriflamen oma tuotepäälikkö, joten nyt jos koskaan tuli todella asiantuntevaa juttua! Aiheina oli settien myynti, NovAge ja ihonhoidon perusteet. Asiaa tuli todella paljon ja monet jutuista ei liity paljoakaan asiakastasolle vaan enemmänkin tätä hommaa tekeville, joten itse ihonhoidosta on tulossa oma postauksensa ja tämä tulee olemaan todella tiivistetty versio koko neljätuntisesta. Johan muistiinpanoja tuli kirjoitettua yli 10 sivua, eli paljon!

Mutta mitä jäi koulutuksesta mieleen?
Todella moni suomalainen ensinnäkin hoitaa ihoaan huonosti. Tai monet heistä, jotka ylipäätänsä hoitavat, jättävät paljon myös tekemättä ja täten vanhentavat kasvojaan vuosia! Ihon biologinen ikä on sama, mitä itsekkin on eli mun tapauksessa biologinen ikä on 25 mutta ihon ikä lähentelee jo 30-vuotiasta! Huonot elämäntavat ja etenkin puolitiehen jätetty ihonhoito ei pure tarpeeksi, jonka takia päästään ihaniin sibeliusryppyihin ja harakanvarpaisiin silmien ulkokulmissa.
Ihmisen iho on parhaimmillaan 20-vuotiaana - josta vuosi vuodelta alkaa ikä näkymään. Esimerkiksi 25-vuotiaana biologinen vanheneminen, jolloin viimeistään kannattaa ottaa yövoide käyttöön ja 30-vuotiaana alkaa nousemaan rypyt silmänympäryksiin. 50-vuotiailla kaula veltostuu ja 60-vuotialla alkaa hiljalleen rasva katoamaan ihosta. Ja koko ajan ne rypyt vain syvenee ja tulee lisääntymään, ellei ala tekemään asian eteen jotain!

Itse voi vaikuttaa ihon kuntoon todella paljon, sillä vain 20% on kirjattuna DNA:han, vanhemmilta perittynä. Eli 80 pojoa tulee vain ja ainoastaan ulkoisista tekijöistä. Pahin kaikista on aurinko ja tupakointi, myös vedellä kasvojen huuhtelu on pahasta.
Veden kalkkipitoisuus tekee yllättävän paljon haittaa iholle. Se jättää oman kerroksensa kasvopesun yhteydessä, joka taas on huokosille huonompi juttu. Mitä pehmeämpi vesi, sitä vähemmän kalvoa, Ja monet eivät (minä mukaan lukien) ole hoksannut opetella kasvoveden käyttöä, koska se poistaa kalkkikerroksen ja samalla valmistelee ihon vastaanottamaan hoitavat aineet, rasvat ja seerumit.
Aloittamalla pienin ja yksinkertaisin askelin saa vanhenemista hiljennettyä ja siihen lisäämällä sitten ihonhoitorutiini hyvillä ja itselle parhaiten sopivilla tuotteilla, alkaa iho näyttämään jo enemmän oman ikäisen iholta. Syömällä terveellisesti, nukkumalla vähintään 7 tuntia yössä, välttämällä aurinkoa, liikkumalla ja juomalla vettä. Rypyt johtuvat kosteuden puutteesta, joten vedenjuonti jo senkin takia kannattaa! Kevyt liikunta 2-3 kertaa viikossa noin 20 minuutin ajan auttaa ihoa pysymään hyvänä, kun taas rankka liikunta vapauttaa ihossa radikaaleja jotka tuhoaa ihosoluja. Tässä taas päästään siihen, että kumman näkee paremmaksi, rankalla liikunnalla hyödyt fyysisesti enemmän, mutta kasvot alkavat näyttämään ennenaikaisesti vanhemmilta, kun taas kevyellä "hehkut", mutta fyysisesti et niin paljoa hyödy.

Mulla on rehellisesti sanottuna vielä iso harppaus tehtävänä, jotta saisin kunnon loppusilauksen omille kasvoille.

Tärkein pointti oli mielestäni koulutuksessa se, että täytyy uskaltaa ottaa  tarkempaan syyniin oma iho. Jos siellä näkyy harakanvarpaita tai muita ryppyjä, iho näyttää samealta tai muuten vanhentuneelta niin sitten armotta näihin "oireisiin" sopivat tuotteet käyttöön. Ei auta, että käyttää esimerkiksi Nivean Q10-rasvaa ja pesee kasvot toisella merkillä ja tehostaa vaikka Lorealilla. Kaikki tuotteet tulee olla samasta tuoteryhmästä, jolloin vaikuttavat aineet tehoavat ja toimivat oikein. Periaatteessahan voisin alkaa käyttämään jo pikkuhiljaa tehokkaampia aineita, muta Optimals sopii kaiken ikäisille, niin otetaan ensin koko sarjan tuoterypäs käyttöön ja sitten kun teho alkaa loppua, niin vaihdetaan tujumpaan.
Tulevan uutuussarjan seerumi
Tärkeintä on myös uusia kosmetiikan säilytyspaikat! Kylpyhuoneen peilikaappi ja jääkaappi eivät ole oikeita paikkoja säilyttää mitään tuotteita, jotka tavalla tai toisella on kosketuksissa kasvoihin. Paras paikka on kuiva, kosteudelta ja valolta suojattu kaappi jolloin säilyvyys on taattu. 

tiistai 6. lokakuuta 2015

Missä rautakanki?

Nimittäin sellaisen tarvitsen selkään, oikeastaan kaksi. Mukavasti ristittynä, mikä pitäisi selkää suorassa, vetäisi hartioita taakse eikä antaisi vääntyä tai kääntyä miten sattuu. Aamulla kyllä oli selkä niin tuhannen juntturassa, kuin olla ja voi mutta heti kun Ressun selkään kapusin niin ei näkynyt nikamajumeja missään - yllätys. Ajatus kyllä oli jokaisessa korjattavassa asiassa, mutta kun aivokapasiteetti on rajallinen ja viimeisin 9 kuukauden totaalisen pulskeana oleminen on tehnyt tuhoja lihaksissa (niin missä lihaksissa? :D), on tällä hetkellä urhean Eestintynnyrin selässä istuminen yhdenlaista ydinfysiikkaa. Tästä päästään aina vain ihanaan analysointiin - miten meni noin niinkuin omasta mielestä?

Mun ongelmakohdat on tiedossa harvinaisen hyvin. Huono ryhti ja eteenpäin taittuvat olkapäät. Nämä aiheuttavat lapajumeja, jotka tulee siitä ettei ole ylävartalossa voimaa kannatella kättä. Lumipalloefektillä se leviää taas siihen, että käsi tippuu jonnekkin Ressun lapoja halailemaan tai sitten pussaillaan korvia, kun herra päättää tehdä jekkujekut nykäisemällä pään alas halutessaan haistella kentän pohjaa. Tai sitten ne kädet vaihtoehtoisesti haahuilee juurikin jossain sivuilla, ylhäällä ja alhaalla - eli kaikkialla maan ja taivaan välillä, vaikka niiden pitäisi pysyä sään yläpuolella rauhassa vierekkäin nätisti nyrkit pystyssä, aivan.
Sitten on se kuuluisa jalka! Keskivartalon lihakset on kuihtunut kasaan, jolloin ei ole voimaa ylläpitää koko yläkropan ryhtiä - istunta notkahtaa, heilun kuin perunasäkki ravissa (ellen kevennä) jonka takia jalat elää omaa elämäänsä. Pidä kantapää alhaalla niin jännittyy reisi. Hellitä reisi, niin juurtuu polvi satulaan niin tiukasti että nilkat pyörii kuin helikopterin lavat. Ressu seis ja mietintään, että mitähän ihmettä tässä nyt pitäisi ajatella. Kasataan pakka, jalat lantiosta varpaankynsiin rennoiksi, istu rauhassa ja kannattele käsiä hiljaa. Lähde liikkeelle (onnea on herkkäkylkinen herrasmies joka kuuntelee hyvin jalkaa ja istuntaa), nosta ravi ja liitele mukavassa tempossa eteenpäin ympyrällä kunnes tsäp - oot taas aivan sykkyrällä, samalla kun mielessäsi näet sen ihanteellisen istunnan mitä tällä kropalla voi saada ilman että nikamat paukkuu paikoiltaan. Pari äänetöntä kirosanaa, tsemppaa itsesi ja totea että hyvä tulee kunhan antaa itselleen aikaa. Pääasia on, että Ressu on rentona, kevyt edestä ja selkä ylhäällä. Tästä lähdetään, ehkä mä joskus unissani liihottelen valkoisten aitojen sisäpuolella. Nyt keskityn vain ongelmakohtiin yksi kerrallaan ja toivon, että tuo mun henkilökohtainen piiskaaja tulee huutamaan mulle tarpeeksi vinosta lantiosta ja kyttyräselästä, jotta se selkä ja istunta sieltä suoristuisi. Plussaa on se, että nykyään katse löytyy sieltä minne ollaan menossa eikä Ressun korvista. ;)
Ressun palkinto on päästä musta eroon, pariksi päiväksi :D

lauantai 3. lokakuuta 2015

Fb-sivut auki!

Sivuja kasaillut, kuvauksia kirjoitellut ja aina uudelleen poistanut. Nyt melkein puolen vuoden jahkailun jälkeen päädyin ja ennen kaikkea uskaltauduin painamaan julkaise sivu -nappia. Se alkaa nyt - askel taas isompaan blogin kanssa. Lilyn puolelta omalle seinälle välillä laittelin linkkiä, mutta sekin sitten jäi kun siirryin tänne bloggerin puolelle.

Meitähän pystyy jo mun henkilökohtaisen instagram-tilin kautta seurailemaan, mutta facebook on helppo myös lukijoiden kannalta, kun uudet postaukset nousevat aina aikajanalle - ei tarvitse erikseen raahautua blogin puolelle katsomaan, onko postausta tullut. Myös pikakuulumiset on helppo päivittää fb:n kautta, etenkin jos on kiireinen aikataulu eikä noin muuten ehdi välttämättä istahtamaan pidemmäksi aikaa koneelle. Ja nyt ollaan myös helpommin tavoiteltavissa sekä hieman enemmän tosissaan tämän kanssa, johan blogi on jo 3 vuotias! :)

Käykääs ihmeessä tykkäilemässä myös facebookin kautta! :)

perjantai 2. lokakuuta 2015

Linkitä blogisi!

Ensimmäistä kertaa bloggaukseni aikana tulee tälläinen postaus, mutta nyt on aivan pakko! Tykkään lukea blogeja, etenkin näin myöhäisillasta ja erityisesti tyttärien päikkäriaikaan mutta listoilta puuttuu iso läjä mammablogeja! Hevospuolta seuraan paljon ja siellä on niin monta aarretta jo, vaikka koskaanhan niitä ei liikaa voi olla, mutta nyt kaipaisin lukulistoille äitien blogeja.


Joten antaa tulla, jään odottelemaan :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...