Messuilla käyty

Perjantai oli sellainen päivä että huhhuh. Heräsin vasta 8 aamulla (oikeastaan me kaikki herättiin) vaikka puol 9 olisi pitänyt lähteä jo hakemaan seuralaista kyytiin. En loppupeleissä ollut kuin puoli tuntia myöhässä alkuperäisestä aikataulusta, joten matka Helsinkiin alkoi. Alkuun meinattiin, että oltaisiin tehty videopostaus, mutta meidän jutut on sellaiset ettei kaikkien korville sovi joten jätettiin postaukset tekemättä. :D Kuvia tuli räpsittyä järkkärillä vähän reilu 600 + puhelimella reilu 100 ja pari videota, kun kameran akku teki jälleen tenät.

Heinolan jälkeen aika tyypillinen ajovauhti - kyllä se välillä kävi jo sakkorajojenkin puolella. Hups :D

Paljon oli nähtävää niin GoExpon kuin ihan hevospuolellakin. Koko aamun olin miettinyt, mitä Ressulle ostaisin ja olin jopa torstain ja perjantain välisenä yönä nähnyt unta, että olin hankkinut Ressulle petroolinsiniset pintelit ja sellaisethan olisi messuilla ollut myynnissä Horzen pisteellä, mutta lopulta päädyin jättämään hyllyyn ja ostin pari pussia hevosnameja - herkkupylly kiittää. ;) Tuli katseltua myös itselle jotain, mutta jotenkin en saanut aikaiseksi sovitella mitään, joten eipä mitään ihmeempiä mukaan tullut. Täytyy kyllä hommata joku ratsastusliivi nyt kevätkeleille, kun takki on aika hiostava aina keväisin.

Hän oli vähän eläväisempi kaveri :D Tuli ihan Ressu huonoina päivinä mieleen.

Horzen pisteeltä

 Oli siellä myös alpakoita. Tuo pörröpää kyttäsi mua jotenkin pahasti koko ajan - pelottava eläin. :D

Olin odottanut itse tosi paljon viikinkihevosia. Upeita Vuonohevosia esitettiin valjakossa sekä ratsain. Eniten vain ärsyttää, kun kameran putki alkaa sanomaan itseään varmaan irti, kun ei meinaa edes urheilumodella pysyä enään liikkeen perässä, joten pahoittelut vähän rakeisista kuvista.

Tämä oli ihan supermakea! 

Illan Small Tour 125cm luokka aiheutti kylmiä väreitä, kun pieni tila ja tiukkoja käännöksiä ratsukot teki, jotta pysyvät sallitun ajan sisällä. Ei musta tuohon hommaan olisi, kouluratsastus on kyllä ehdottomasti mun juttu. ;)

Paljon kieltäytymisiä tuli monella ratsukolla, mutta hienoa ratsastusta nähtiin ja suomalaiset pärjäsi tosi hyvin että sijoituksiin saakka ylsivät. :)
Todella mukava kokemus oli, vaikka vain perjantaina kävinkin. Täytyy uudelleen lähteä, vaikka ihan pariksikin päiväksi. :)

Mia 3kk

En muistanutkaan tehdä 2 kuukauden tilannekatsausta, mutta eipä vielä silloin mitään kummepaa tapahtunutkaan. Mia kannattelee jo päätänsä kuin mikäkin vanha tekijä ja viihtyy mahaltaan yllättävän paljon. Myös halukkuutta istuma-asentoon on, mutta vielä istuskelut suoritetaan puoli-istuvassa asennossa sylissä, etenkin jos ei likka viihdy mitenkään muuten päin sekä likan niin halutessaan.

28.09.2015

Yöt mennyt alusta alkaen todella hyvin ja koko ajan paremmin, mitä enemmän ikää kertyy mittariin. Tämän hetkinen iltarytmi on suunnilleen sellainen, että syödään klo 19 ja nukkumaan alkaa 19:30-20:00 ja seuraavan kerran herää joskus aamuyöllä klo 3-5 välillä, mutta pääsääntöisesti on alkanut kääntymään yöunet 12 tuntisiksi. On tietenkin öitä, että herää täyden vaipan ja nälän takia puolen yön aikoihin, mutta nekin on enään todella harvinaisia. Mia nukkuu omassa sängyssään vaunukopan lämmössä ja ensimmäisen heräämisen jälkeen jää meidän väliin loppuyöksi.

28.09.2015

Mia myös viihtyy lelujen parissa, vaikka ei niistä vielä ole pahemmin kiinnostunut, enemmän tykkää katsella puuhamatolla roikkuvia hassuja juttuja sekä syödä nyrkkejä - välillä menee jopa molemmat nyrkit kerralla suuhun. :D Tarttuminen on vielä vähän hakusessa, mutta vahvistuu joka päivä.
Nyt on tullut myös hittijutuksi harjoitella mahalteen kääntyminen. Vielä ei siinä onnistuta omin avuin, mutta ei se kaukana ole. Ryömintähalukkuuttakin löytyy ja vielä se tapahtuu monni-tyylillä - suu ammosen auki, minkä laittaa viltin tms päälle ja lähtee vetämään samalla käsillä sekä potkii jaloilla. Lähinnähän se näyttää enemmänkin monnin liikehdinnältä, kuin ryömimiseltä, kun vartalo heijaa edestakaisin ja päällä vetää itseään eteenpäin. :D

Myös ikenet on alkaneet muuttua terävemmiksi. Hetken jo luulin, että nytkö jo ne hampaat sieltä puhkeaa, mutta onneksi ei! Kiukkusempi Mia on kyllä ollut jo parisen viikkoa ja nyt ikenien muututtua terävemmiksi on jopa ehkä hieman tullut paremmalle tuulelle. Mariakin teki tosi pitkään hampaita, joten osataan varautua vähän kaikkeen. :)
Neuvolassa kehuttiin reippaaksi ja jänteväksi, joka tykkää seurailla paljon ympäristöään. Oudot ihmiset aiheuttavat kulmien kurtistelua, mutta vähänkin jos löytyy vastapuolelta huumorintajua, niin alkaa kuulumaan naurua. Painoa ja pituutta tulee hyvässä suhteessa toisiinsa nähden, 60cm meni rikki pituudessa! Painoakin on enemmän mitä Marialla samassa iässä, hyvin huomaa miten erilaisia voi siskokset olla - Maria ollut aina siro ja pitkä, Mia taasen pitkä ja tanakampi. Pääasia että ruoka tarttuu eikä ala paino tippumaan. :)

Alla vaahterapuun

Onni on omassa pihassa kolme vaahteraa. Syksy värjää normaalisti suhteellisen tylsän puun suureksi värejä pihaan tuovaksi massiiviseksi puuksi joka myös pudottaa kolmevuotiaalle samalla mieluista tekemistä - saattaahan ne myös lievästi äidinkin villiinnyttää. ;)
Vähän extempore-meiningillä mentiin kuvailemaan Marian kanssa pihalle, vaikka todella kylmä tuuli meitä häiritsi aivan liikaa, mutta eihän se meidän menoa haitannut. Maria rakastaa heitellä ruohoa, lehtiä ja kaikkea muutakin, joten ei paljoa tarvinnut houkutella ja hymykin tulee ihan luonnostaan. ♥

Jos vielä vaikka kelit lämpiäisi edes vähän, niin voisi koittaa ottaa 3-vuotiskuvat ulkona. Tuota lääniä kun on, niin tilasta ei ainakaan ole pulaa eikä Marian tarvitse jännittää. :)

Kuulumisia ja kuvia

Mia on huomenna 7 viikon ikäinen, kasvanut hurjasti ja tänään alkoi jo höpöttelemään. Jes, enään ei ainoastaan itketä! 

Aloitettiin myös liinailu, kun kädet on kotona jo ennestään täynnä niin hommat jää tekemättä Mian vaatiessa paljon sylissä oloa. Etenkin nyt, kun likalla niin kauhea räkätauti että tukehtuu liman määrään makuultaan, on kantoliinasta ollut enemmän kuin hyötyä!

Suoraan sängystä nousseena, liinan köyttäminen ja Mia nukkumaan.. :D

Tänään myös kirjoitettiin katto ja- julkisivuremontin tilauspaperit. Ensi viikolla tulee muutama miehen köriläs repimään tiilet katolta ja irroittamaan maalit seinistä. Meidän niin rupsahtanut talomuori tulee saamaan uuden, nykyaikaisen mutta silti ajattoman ilmeen. Ja eipähän tarvitse odottaa sitä päivää, kun vedet tulisi katosta läpi - tai voihan ne tulla, mutta sitten se meneekin urakoitsijan piikkiin. :)

Pitihän sitä myös "merkkipäivän" kunniaksi päästää järkkäri laulamaan samalla kun neiti karvakuuppa ihmetteli leikkimaton kaaressa roikkuvia leluja.

Kerrankin jotain muuta kuin Grumpya! ;)

Vielä pitäisi Mariasta saada fiksut kuvat otettua. Neiti tykkää vaan turhankin paljon juoksennella luonnonlapsena ympäriinsä, niin ei ihan viitsi mihinkään esille laittaa paitsi kotialbumiin. :D

Viikko elämistä takana

Ensimmäiseksi kiitos onnitteluista! :) Hui, pikkuinen on jo 8 päivän ikäinen! Jotenkin tuntuu oudolta, miten aika menee niin nopeasti. Vastahan me oltiin aloittamassa ensimmäistä kunnon yötä sairaalassa osastolla ja juuri tultiin kotiin! Meillä on kaikki hyvin, etenkin kun Marialla alkaa uhma-mustasukkaisuus helpottamaan ja imetyskin sujuu, nyt vielä paremmin kun sain haettua itselleni sähkökäyttöisen pumpun, jolla saa ylimääräiset maidot talteen ja edes yhden yön niinsanottua syöttövapaata. ;)

Ylpeä isosisko 16.7. ♥

Kiitos myös vinkeistä kipeiden rinnanpäiden kanssa - rintakumit ei toimineet edes Marian aikana ja haavaumatkin parantuneet, kiitos äitiyspakkauksen mukana tulleen rasvan. Yöt menee todella hyvin, oikeastaan ihmeellisen hyvin kun Sintti heräilee vain kerran yössä. Yösyöttö on nyt vajaan viikon ajan ollut aina klo 23-24, josta seuraavan kerran syödään vasta 4-6 välillä aamuyöllä. Hyvät unenlahjat kyllä on, mulla ja Nikolla tosin on aavistuksen ahdasta kun nukutaan kaikki neljä meidän sängyssä.. :D Vielä on niin paljon laiteltavaa tyttöjen huoneessa, ettei olla viitsitty Mariaa sinne siirtää ja huolettaa jos Marsa kokee omaan huoneeseen liian aikaisin siirtämisen huonona, kun mustasukkaisuus on ollut voimakkaampaa mitä osattiin koskaan edes kuvitella. Ollaan kyllä mietitty, että otettaisiin Marian sänky alkuun meidän huoneeseen ja siitä siirryttäisiin hiljalleen omaan huoneeseen.

♥ 19.7.

Tosin iho-ongelmat tuli nopeammin kuvioihin, mitä Marian kanssa. Sintillä ei selvästikkään iho kestä "vauvarasvoja" vaan on aiheuttanut ihon kuoriutumista ympäri kehon - Marialla oli sama, ainoat mitkä rasvat sopi oli Aqualan L ja punainen Apobase. Huomenna täytyy käydä apteekissa, kun tänään unohtui. Huoh, iho-ongelmat on vain niin äärettömän kuormittavia kun omassakin ihossa on niin iso hoitaminen että pysyy kunnossa.

Neiti 8 päivää ♥ 19.7.

Eilen ehdittiin hieman juhlia mun syntymäpäiviä, tupareita ja pikkuista. Syntymäpäivä meni kotiutuessa, joten pidettiin kaikki samalla kertaa. Hulinaa riitti, ainakin itse väsähdin päivästä todella paljon kun tämä talo on kuin sauna heti pienenkin auringon pilkahduksen tultua esiin ja jo appivanhempien olo nostatti entisestään lämpötiloja sisällä. Illalla kävi vielä Marian kummit pyörähtämässä kahvilla ja tänään isäni avokkinsa kanssa. :)

Kakku meni nopeasti, eikä tosin haittaa yhtään! Nyt päästään taas rauhoittumaan hetkeksi, huomenna soittoa uuteen neuvolaan ja sitten aloitetaankin järjestelemään ristiäisiä. Koko loppukesä menee juhlien järjestelyissä ja koulukin jatkuu todennäköisesti elokuussa, joten kiirettä tulee pitämään!

Kotiin uutta ilmettä

Ihan järkyttävä sisustusvimma iski - jälleen kerran. Kaikki alkoi uudesta sohvasta ja nyt ollaan aika hyvällä mallilla olohuoneen kanssa.
Koska en tiedä, tulenko koskaan kodin esittelypostausta tekemään, niin jotenkin tuntuu kivalta idealta laittaa tähän "tärppejä" meidän asunnosta, eri huoneista jne. :)

Sohvalle koristetyynyt

Parvekkeen oven edustan kynnysmatto

Ja taas muistin, miksi en niin kauheasti tykkää välillä kuvata jotain yksittäisiä juttuja..

Maria alias suklaamalli! ♥

Koska Maria pölähtää aina paikalle kun järkkäri otetaan esiin :D

Vuosi 2014

Niin se vuosi vaihtui, rauhallisesti kotona perheen kanssa ja loppuilta Nikon kanssa kahdestaan, Niko juoden pari olutta ja itse tyytyen alkoholittomaan lasten siideriin. :)

Käytiin aamusta kaupassa ja alkuillasta mentiin anoppilaan syömään, oli muuten hyvää!

Juustokuorrutteista leipää

Pulled porkia, nakkeja, broileria

Mutta asiaan, mitenkäs vuosi 2014 menikään?

Tammikuussa 

Tein vuosikatsauksen edelliseen vuoteen ja pari päivää sen jälkeen tein erään hevosteluun liittyvän haasteen. Huvitti haasteessa kohta tuleva vuosi.

Ei kokeiltu länkkäriä ja kehityksestä en niinkään menisi vannomaan, ehkä jotain pientä muutosta tuli, mutta ei mitään suurempaa.

Maria aloitti näyttämään myös uhman tynkää, tahtoa alkoi löytymään ihan kunnolla ja tallivuoroja oli enemmän kuin tarpeeksi! :)
Postauksista haluaisin nostaa kolme esille uudelleen. Tilastoja bloggeriin siirtymisen jälkeen. On muuten pikkasen muuttunut numerot tässä vuoden aikana! Vuoden ensimmäinen erikoispostaus - henkisesti tosi rankka, mutta silti terapeuttinen. Yksi suosituimmista, joka pelasti meidän aamut. Välillä oli vaikeita kausia, mutta sehän kuuluu asiaan. :)

Helmikuussa 

Jatkettiin normaaliin tapaan Topin kanssa treenaamista, vaihtelevalla menestyksellä. Myös lastenvaatemerkkien hinnat järkyttivät Po.Pin vaatteet hintoineen pääsi ihmettelyyn. 

Maria helmikuussa

Avioliitot tapetilla, niin hyvässä kuin pahassakin sai pohtimaan tarkemmin meidän avioliittoa.
Kolmas postaus minkä haluan nostaa helmikuulta, on kommentointiin liittyvä, yksi suosituimpiin nousseista. Edelleen ajankohtainen, eikä varmaan vanhene lainkaan.

Maaliskuussa 

Oli blogin puolella todella hiljainen, vaikka postauksia tulikin. Enemmäkin vain niitä peruskuulumisia, joten tapetille nousee vain kaksi postausta - Kyykyt ja lankutus, jotka ovat edelleen, vajaan vuoden jälkeen ylivoimaisesti luetuin postaus!

Tämän kuvan postaus nousee toiseksi, 4 vuoden jälkeen vanhalla likkaporukalla viettämässä laatuaikaa. Toivottavasti seuraavaan kertaan ei kestä yhtä pitkään ja postaukseenhan pääsetkin klikkaamalla tästä!

Huhtikuussa 

Aloitin postaussarjan, 40 päivän kuvahaasteen, joka tosin jäi kesken syystä x. Pääset katsomaan kaikki haasteen postaukset tagilla kuvahaaste tai laittamalla hakukenttään kyseinen hakusana. :)
Oli aika tasapaksu kuukausi muuten, mutta pari vähän erilaisempaa postausta sain aikaiseksi kirjoittaa. Muunmuassa Oriflamelta tilattujen tuotteiden esittelyä, postaukseen.

Viimeiset yhteiset koikkaloikat Topin kanssa 27.04.2014

Myös pohdintaa siitä, milloin on sopiva aika tutista vieroittamiseen. Loppupeleissä tämäkin sujui kuin itsestään, tutti vietiin viikko postaamisen jälkeen ja koko asiasta ei puhuttu eikä tuttia kaivattu lainkaan. :)

Myös blogihistorian suurin kuvapostaus tuli tehtyä, yhdistettynä eliittiravit ja Topin liikutus.

Toukokuussa

Kävimme Topilaksen kanssa ensimmäistä kertaa valmennuksessa, harmi vain että viimeiseksi se jäikin. Muutenkin koko toukokuu oli todella antoisa Topin kanssa, kun saatiin valkasta niin paljon pieniä apuja, jolloin meno oli sujuvampaa ja molemmilla mukavaa! Mutta kaikella on loppunsa, niin kävi myös mun ja Topin yhteistyölle. 

Maria kasvoi joka päivä huiman paljon, niin henkisesti kuin fyysisestikkin. :)

Postasin myös ensimmäistä kertaa suhteellisen henkilökohtaisia kuvia itsestäni, koskien painonpudotus-projektini haittapuolta, kiinteyttämisen tarpeesta. Toteutin myös erään lukijani toiveen koskien Oriflamea. :)

Kesäkuussa

Jo toukokuun lopulla aloitin kaksiosaisen postauksen omasta hevosteluhistoriasta. Toisen osan julkaisin kesäkuussa ensimmäisenä päivänä. Ensimmäisen osan pääsee lukemaan kakkososassa olevan linkin kautta. :)

Mikki joulukuussa 2014

Myös Mikki tuli kuvioihin kesäkuussa. Topin jälkeen Mikki tuntui todella terhakalta tapaukselta ja ruutiahan ei pojasta puutu!

Tässä kuussa avauduin vähän, ettei äitien ei muidenkaan tarvitse kaikkea shaibaa jaksaa taikka kestää.

Lisäksi kirjoittelin toivepostauksena meidän päivästä postauksen, sen ja muut erikois ja- toivepostaukset löytyvät omalta sivultaan. :)

Heinäkuussa

Oli liikaa tekemistä ja normaali arjesta poikkeavia postauksia todella paljon! Reissattiin koko vuoden edestä yhdessä kuukaudessa, joten taidan poimia tähän pääsääntöisesti reissupostaukset. :) Myös ensimmäinen kunnon tippuminen Mikin selästä tuli koettua sekä tehtyä ensimmäinen blogihaastekkin!

Myös karvaisia lapsia tuli kuvattua paljon ja siitä tein ihan postauksenkin. Siihen tästä.

Ensimmäinen reissu oli Tallinnan risteily, jonne lähdettiin juhlimaan mun sekä ystäväni miesystävän synttäreitä.
Kuun lopulla käytiin sukulaisteni luona, kun pidettiin pienimuotoiset sukujuhlat. Mariakin pääsi tutustumaan isomummoon -ja pappaan sekä pikkuserkkuihinsa. :)

Haikein mielin myös pohdin, mihin pieni vauvani oli kadonnut kun Mariasta oli kasvanut jo iso tyttö!

Elokuussa

Juhlittiin blogin 1v synttäreitä bloggerissa, sosiaalisoiduttiin Instagramiin ja humputeltiin Mikin kanssa. Ensimmäisen ratsastus-koostevideonkin linkkasin, kun N tuli kuvaamaan Mikin liikutuksen. Ei mennyt nappiin, mutta tulipahan tehtyä. :D Aikamoinen myräkkä meinasi syntyä, mutta otin sanomiset vinkkeinä sekä helppohan se on huudella hevosta tuntematta. Kyllä itsekkin tuli virheitä tehtyä, mutta kukaan ei ole täydellinen. :)

Näitä orivarsoja on kyllä ikävä! :)

Myös 2-vuotis hääpäivääkin vieteltiin sekä podettiin kamalaa vauvakuumetta!
Kuun viimeisenä kerroin myös töiden alkamisesta ravitallillla.

Syyskuussa

Juhlittiin lisää Marian 2-vuotis syntymäpäivien merkeissä ja ajateltiin siirtävämme tytön taaperosänkyyn vaikka se loppupeleissä meni hieman pipariksi myöhemmin.

Taaperosänkyyn tutustumista. :)

Ja palattiin hetkeksi ajassa taaksepäin, häämatka-risteilyn ajalta otettuun kuvaan ja verrattiin sitä Tallinnan risteilyllä otettuun, läskit oli kadonnut tässä välissä jonnekkin. :D

Lokakuussa

Oli niin kamala muuttohässäkkä meillä päällä jotka veivät stressitason koko perheellä ihan uusiin ulottuvuuksiin. Myös päätöksestä ravitallilla lopettamiseen sain kerrottua julkisesti pitkän harkinnan jälkeen.

Hoplopissä käynti 24.10.2014 :)

Käytiin myös haastattelussa koskien koulua ja myös toiveesta kerroin Mikistä enemmän.

Marraskuussa

Blogissa elettiin jänniä aikoja! Pähkäilin kovasti, uskaltaisinko kertoa oudoista oireista jotka sitten loppupeleissä osoittautuivatkin plussaksi raskaustestissä! Hormonit huutelivat tosi voimakkaasti koko ajan ja järkyttävät pahoinvoinnit alkoivat aika nopeasti. Maha alkoi pingottaa, enemmänkin alkuturvotuksen merkeissä.

Kävin myös kokeilemassa ratsastusta, ei onnistunut halutulla tavalla. Sain tiedon aikuisopistolta, että mut oli hyväksytty kouluun ja oli enään itsestäni kiinni, otanko paikan vastaan. Käytiinhän me myös ensimmäisessä neuvolassakin ja pikkuisesta kuviakin mukaan tuliaisina, mutta ne on omassa pienessä jemmassa. :)

Joulukuussa

Blogi oli todella vaitonainen! Väsymys, stressi ja jatkuva koko perheen sairastelu veti mielen ihan nolliin ja tuntui muutenkin että bloggaamisesta oli tullut taakka jonka takia aloin miettimään blogin tulevaisuutta. Pääsin myös tekemään ensimmäisen buzzaukseni, kun postisetä kantoi mulle Vanishia testattavaksi. Ja tietenkin, vuoden viimeinen postaus, sisältäen meidän koko joulun. :)

Kiitos että olitte mukana vuonna 2014! Toivottavasti päästään tänä vuonna taas kasvattelemaan lukijakuntaa, tai ainakin postaustahtia jos ei muuta keksitä. ;) Sanaiset arkut herkemmin auki, kirjoitan mielelläni tulevien raskaus, koulu ja päiväkotipostausten lisäksi jotain erikoisempia tasapainoittamaan hieman arkisempia juttuja. :)

Herääminen joulukoomasta

Niin se taas tuli ja meni. Mutta miten se meni? Stressasin itseni taas tyypilliseen tapaani lähes hengiltä, Maria sai heti oksennustaudin päälle räkätaudin mummolasta, joka alkaa vasta nyt helpottamaan, pääsin halimaan pientä vauvaa, naurettiin ja pidettiin hauskaa tärkeiden ihmisten kanssa - samalla kun Marialla jäätävä flunssa! Syötiin syömisen perään ja suklaaähkykin todettiin.

Joulupöytä "Pappalassa" isäni luona. 24.12.2014

Ja sitä ruokaa riitti liikaa, piti jo tapaninpäivänä tehdä toiset eväät, kun tuli laatikot korvista :D Suklaata on vieläkin jäljellä, kiitos vain Tampereen Ihanuuden! :D

Marian piti saada ottaa yksi joululahjoista mukaan, ja parit ostokset kanssa :)

Pukilta löytyi myös yllätyslahja likalle, vaikka itse valkoparta olikin pelottava! :)

Nyt joulupyhien jälkeen ollaan parannuttu kunnolla ja toissapäivänä kävin myös verikokeissa. Täytyy vielä käydä liruttelemassa purkkiin, mutta se on ihan peace of cake - toista oli verikokeet.. :D Tosin sain joko oksennustaudin tai sitten vain todella pahan migreenikohtauksen kokeiden jälkeen, ihan järkyttävä olo oli koko eilisen. Päässyt sohvalta pois muuta kuin puhumaan norjaa vessaan, hyi.. :(

Tänään mennään juhlimaan uutta vuotta anoppilaan ja illalla juhlitaan kahdestaan kotona kunhan Maria on mennyt unille. :) Lasten siideriä, jes! ;D

Päätös päivähoidostakin varmistui vihdoinkin! Maria aloittaa 7. päivä ja jatkaa aina sinne heinäkuuhun, tosin jatkosta ei tiedetä, kun en tiedä miten olen koulussa ja miten pikkukakkonen syntyy. :)

Mutta nyt toivotan kaikille lukijoille oikein rauhallista ja mukavaa vuoden vaihdetta! Jospa meidän perheen sairastelut olisi nyt sairasteltu? :) Palataan ensi vuonna, toivon mukaan aktiivisempina! ;)