lauantai 27. syyskuuta 2014

Sisustusmietteitä

Niin se uuden asunnon avainten saanti lähenee koko ajan ja nyt ollaankin vietetty mun eilinen vapaapäivä suunnittelemalla tulevan kodin sisustusta. Löydettiin Prismasta alennuksella wc:hen saippuapumppu sekä hammasharjoille kuppi. Niiden varaan lähdettiin miettimään sitten värimaailmaa ja päädyttiin ruskeaan. Joten nyt etsintään lähtee ruskeansävyinen kylppärinmatto sekä pyyhkeitä (käsi- ja kasvopyyhkeitä) jotka sointuisivat värimaailmaan. :) Verkkokauppoja kun pläräiltiin Nikon vanhempien luona, löytyi eräs kivannäköinen matto vessaan, mutta mietin vain onko väri liian vaalea. Harmi kun en muista vessassa olevan lattian väriä, täytyy tarkistaa se ensi viikolla. :)

Suurin valinnanvaikeus värien kanssa aiheuttaa olohuone sekä keittiö! Meillä on huonekaluissa suht hallitsevia sävyjä, joita en halua poistaa ollenkaan (mm. äitini vanha sohva, mikä on todella punainen) sekä keittiössä paksuilla mustilla raameilla oleva suurehko taulu ja tummanruskea perheperintönä tullut ruokapöytä.

Mariakin välttämättä halusi tulla kuvaan :D
Ollaan pyöritelty olohuoneeseen musta-punainen-valkoinen -värimaailmaa, mutta missä määrin mitäkin käytetään, on se suurin ongelma. Verhoihin punaista vai valkoista? Uusi tv-taso tulee olemaan valkoinen, sekä meillä on pyöreä valkoinen pörrömatto. Tämä on vaikeaa!

Keittiö on sen kokoinen uudessa, ettei siellä oikeastaan tehdä muuta kuin syödään ja kokataan. :) Eli mitään suurempaa emme sinne halua, joten verhojen kanssa on helpompi pelata kuin tässä nykyisessä.
Jotain tälläistä keittiöön? Kuva: Jotex
Tässä on pähkäilyä. Onneksi on vielä huominenkin vapaana, jotta pääsee oikein urakalla miettimään näitä juttuja. :)

tiistai 23. syyskuuta 2014

Mitä haluan tehdä "isona"?

Se kysymys on ollut jo monta kertaa mietintämyssyn alla. Silloin 9 vuotta sitten, kun yläasteen päättymisen lähestyessä piti tehdä valintoja, mihin kouluun hakee ja nyt uudelleen. Silloin pääsin Eltelle (elintarvikealan perustutkinto) josta erikoistuin leipuri-kondiittoriksi, ja ajattelin tekeväni niitä hommia loppuelämäni. Mutta vuonna 2007 kun teloin ensimmäistä kertaa selkäni työharjoittelussa, jouduin pikkuhiljaa ruveta puntaroimaan tulevaisuuttani leipomo-puolella.

Valmistumiseni jälkeen olen ehtinyt tehdä kaikenlaisia hommia, niin kaupankassalla kuin TF:n asiakaspalvelussa ja tallinpitäjillä hevostenhoitajana.
Olin ajatellut kauppista mahdollisena vaihtoehtona jo pidemmän aikaa, samalla kun puntaroin hevosalalle lähtemistä tehdäkseni siitä ammatin itselleni. Mutta se on karu totuus, ettei hevostenhoitajan palkalla paljoa asuntolainaa (esimerkiksi) lyhennellä eikä kyllä sitä omaa hevostakaan pahemmin makseta - tai maksetaan mutta ei siitä käteen ylimääräisiä hilujakaan jää.

Mutta kauppis on kummiskin niin laaja alue, josta voi erikoistua oikeastaan mihin vain. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat olleet auki sekä olen ollut avoin vaihtoehdoille. Nyt kun olen saanut olla tyttäreni kanssa niin älyttömän vähän aikaa, olen ajatellut jos kokeilisin pääsyä kouluun. Saisin aikaisemmalla tutkinnollani aavistuksen lyhennettyä kestoa sekä jo aikaisemmalla kaupallisen alan kokemuksella, jolloin myös saisin viettää enemmän aikaa Marian kanssa. Nykyään työpäivän jälkeen ehdin olemaan ½-1 tunnin Marian kanssa, ennenkuin aletaan rauhoittumaan yöunille. Aamulla ehditään olemaan yhdessä suunnilleen tunti ennen töihin lähtöä.
Tämä stressaa ihan älyttömästi, mutta jos pääsisin kouluun olisi matka koulun ja kodin välillä vain 15 minuutia per suunta, eikä 45 min mitä se nyt on. Niko sanoi fiksusti tuossa eräs päivä - Tavoittele unelmia, älä rahaa mutta onko se unelmiensa seuraaminen sen arvoista, että pahimmassa tapauksessa etääntyy omasta lapsestaan, niinkuin mulle ja omalle äidilleni kävi?

En ota tästä kouluun hakemisesta mitään suurempaa stressiä, valinta osuu kohdalle jos niin on tarkoitettu. :)
Onneksi on myös jotain mukavaakin, saadaan ensi viikolla avaimet uuteen kotiin! :)

lauantai 20. syyskuuta 2014

Maria 2 vuotias!

Virallisesti siis 2 vuotta ja 2 päivää ;)
Mutta mihin on oikein kaksi vuotta hurahtanut? Tuntuu ihan siltä, että Maria olisi eilen vasta syntynyt, mutta onkin jo iso likka! On opittu ryömimään, konttaamaan ja kävelemään. Jopa juostaa sekä kiivetään rappusia. Kaiken maailman höpinöitä ja nyt jopa 2-3 sanan lauseitakin tulee. :) On päästy jo maistamaan uhmaikää hieman sekä luovuttu tutista sekä tuttipullosta. Jätetty purkkiruuat muille sekä päästy herkuttelemaan milloin milläkin - suklaa näistä on ehdoton herkku! (Kiitos vain anoppi, joka et kuunnellut meidän vanhempien toivetta makeisten syöttämisestä...)

Ollaan koettu kasvussa hidasteita, mm. paino on ollut Marialla aina huonosti kasvava, mutta pituudessa mennään keskimääräisesti samanikäisistä yli. Liikkuvuutta on tuhottomasti, luonnettakin löytyy välillä vähän liikaakin.

Vierastaminen on tällä tytöllä ollut aina suurin ja pahin, isääni Maria pelkää tuhottomasti, vaikka vuotiaana oli isäni paras kaveri. Ylipäätänsä miehet pelottaa naisia enemmän, mutta onneksi Maria sopeutuu todella nopeasti tilanteisiin, jolloin myös tuttujen miespuolisten kanssa kohtaaminen on helpompaa. 

Musiikki on näyttänyt olevan tytön sydäntä lähellä. Aina on rauhoittunut jo vauvasta saakka minkä tahansa musiikin tahtiin, sekä nukahtamiseen on tarvinnut aina musiikkiapua. Jalkojen päälle siirtyessä myös tanssiminen on ollut Marialle mieluista, nykyään jopa muumit häviää tanssihaluille. :D
Piirtäminen myös on mieluista puuhaa, tosin sitä tykätään tehdä enemmän seinille kuin paperille vaikka paperin määrässä ei olla säästelty. :) Nikon puolella on niin paljon piirtämistaitoisia ihmisiä, joten todennäköisesti piirtämishalut kumpuaa sieltä. :) Myös on alkanut hahmottumaan mahdollisesti vahvempi puoli käsien käytössä, nimittäin vasen on etusijalla piirtämishommissa sekä myös ruokailussa. Mutta välillä ruokalusikka eksyy suuhun myös oikealla kädellä, joten sekin voi vielä muuttua. :)
Nyt on likalla oma tietokone! :D
Tänään sitten juhlittiin lähipiirin ollessa paikalla likkasen syntymäpäiviä. Vieraat kävivät tänäkin vuonna porrastetusti, joten Maria ehti hyvin nukkua "pienet" päikkärit eikä joutunut stressaantumaan suuresta määrästä ihmisiä. Näin juhliminen on ollut aina mielekkäämpää, niin Maria on saanut rauhassa totutella eri ihmisiin ja viettää heidän kanssaan rauhassa aikaa. :)
Mangokermakakku, välissä mangorahkaa sekä päällä mangosiivuja
Lahjoja tuli monenlaista, enemmän lelupainotteista mutta jokainen omalla tavallaan Marialle jossain vaiheessa hyödyllisiä jos on ollakseen. :)
Pääasia että tytöllä oli mukava päivä, kun kummitätikin tuli viettämään iltaa meidän kanssa ja eritoten Marian kanssa, kun näkevät kummiskin niin harvoin. Siltikin heidän kohtaamiset on aina niin suloisia, likka nimittäin juoksee hymyssä suin aina ovelle vastaan, kun kuulee kuka tuli kylään! ♥
Anoppi osti meille uuden kaitaliinan :D
Nyt on mami ihan väsy, kakku melkein kokonaan syöty ja tiikerikakkuakin jäi yli. Kahvia mennyt melkein 10 kupillista, ei mikään ihme että on vähän huonohko olo.. :D Onneksi vietellään vain kerran vuodessa tytön syntymäpäiviä ja joka vuosi on aina hieman edellistä vuotta enemmän panostettu. Saapi nähdä, minkälaiset partyt on vuoden päästä! :)

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Neuvolakuulumiset

Tänään oli Marialla 2-vuotisneuvola. Meillä oli paljon asioita mielen päällä, mihin haluttiin ammattilaiselta neuvoja, mm. Marsan ruokailusta ja loputtomasta maidon juonnista.

Marsahan on ollut jo jonkin aikaa todella huono syömään ja päivän kahdesta lämpimästä ateriasta vain toinen on kelvannut kunnolla. Myös nirsoilu on nostanut päätään oikein urakalla, joten tästä mainittiin. Terkkari kyseli paljon ihan perustietoja, kuinka monesti syö päivässä, miten paljon juo maitoa jne. Halusi myös tietää ruokailuhetkestä. Kerrottiin siinä sitten, että miten meillä syödään, mistä juodaan maidot niin selvisi nopeasti syy nirsoiluun ja huonohkoon ruokahaluun - Maria juo liikaa maitoa!
Nyt sitten alkaa muutos, nimittäin maitoa saa 1-1,5dl aamulla herättyään ja muuten vain ruokailun yhteydessä. Myös kaikki mahdolliset leivän napostelut sijoitetaan kokonaan ruoka-aikoihin, mutta ikenien kipuilessa pieni pala näkkileipää tai kuivaa ruisleipää pienenä palana on ok satunnaisesti, ettei tarvitsisi buranaa antaa niin usein.
26.06.2014
Myös tuttipullolle sanotaan heihei kerrasta, ja juotava tarjotaan vain mukista taikka nokkiksesta. Tuttipullon jättäminen on ollut meillä puheena, kun tänään Maria ensimmäistä kertaa joi nokkamukista maitoa kunnolla, joten ajateltiin että nakataan pullo mäkeen. Päästiinpä vihdoin viimeisestä tuttia muistuttavasta eroon, joten myös suu tykkää enemmän!
14.07.2014
Kasvu on kääntynyt nousujohteiseksi, myös se paino joka on roikkunut yli vuoden tosi alhaisilla käyrillä. Vaikka meitä ei ne käyrät etenkään painon kohdalla kiinnosta, koska todellisuuden näkee jo lasta katsomalla, niin onhan se ihan kiva nähdä miten Maria kasvaa keskimääräisesti muihin saman ikäisiin nähden.
Pituudessa ja päänympäryydessä mennään sillä kuuluisalla 0-käyrällä, pituudessa jopa jo hieman plussan puolellakin eli pitkäksi likka kasvamassa. :)

Myös Marian oman tahdon tukemiseen saatiin neuvoja ja oltiin kuulemma jo aika hyvin kartalla siitä, missä asioissa 2-vuotias saa "päättää". Meillä Maria saa valita esimerkiksi välipalalla ottaako jogurttia vaiko viiliä. Ottaako leivälle juustoa vai ei. Samalla myös lapsen mielipiteen ilmaisusta täytyy aina muistaa kehua, jotta itsetunto kasvaa sekä lapsi kokee olevansa kuultu. :)

Menipä muuten pitkän ajan jälkeen todella hyvällä ruokahalulla puuro nassuun, melkein koko satsin söi mikä on jo ihme! Onneksi lapsi sopeutuu tälläisiin muutoksiin suht nopeasti, joten nyt on vain pidettävä oma pää tässä asiassa. Jospa nyt jaksaisi nukkua, eikä alettaisiin huutelemaan klo 3 yöllä maitoa. Onneksi ollaan varauduttu runsaampaan kiukutteluun, kunnes likka ymmärtää ettei tämä huono juttu ole. :)

lauantai 13. syyskuuta 2014

Jaksaa jaksaa

Huh, onpa siitä pitkä aika kun viimeksi on päivitelty. Onko se toisaalta ihme, oon ollut koko viikon töissä ja kotona vasta klo 18:sta jälkeen niin ei ole paljoa huvittanut käyttää viimeistä tuntia Marian hereillä oloajasta bloggailuun ja sen jälkeen olenkin ollut niin väsynyt..

Alkaa pikkuhiljaa löytymään rytmi tuohon omaan tekemiseen töissä. Hevosetkin jo tunnistan toisistaan, ellei tammalaitumen asukkeja lasketa.

Päivät on pyörinyt valjastuksien, pesujen, hoitojen ja ruokintojen ympärillä. Päässyt jopa hevoshierojan "oppiin", joten niitäkin hommia päässyt pienimuotoisesti tekemään. Juoksija-orilla on ollut viime vuosi niin epäonninen, kun hankkari meni ja nyt sitten sen ollessa valmennuskunnossa, ilmestyi rasvapattia muistuttava möykky lautasten eteen selkärangan viereen.. Kyllä oon päässyt niin monet ärräpäät kuulemaan, kun pomo kiehuu kuin hullu. :D Kaikenlisäksi mahaa pitäisi herra juoksijalta saada pois, kun on toipilasaikanaan syönyt hieman. :) Kunnon tynnyri onpi hän, niinkuin koko talliporukalla naureskellaan. :) Jospa se siitä asettuisi.
Rentouttavat hierontasessiot taisi olla, kun rupesi haukotuttamaan :D Tai sitten mun jutut oli huonoja. :D 12.09.2014
Viltti persuuksen päällä on pitämässä lämpöpatjaa paikoillaan. 
Myös ollut ihan "luottamus" tehtäviä, nimittäin tammalaitumella on eräs tamma, joka vihaa pomoani. Ei suostu tulemaan portille, jos näkee valmentajan narun kanssa, mutta tänään tuli mun luokse ilman mitään ongelmaa. Ensimmäisellä kerralla tyttönen vähän epäröi, kun outo ihminen tulee hakemaan, mutta tänään (toinen kerta) tuli jo ihan omasta tahdostaan, kun nimeltä huutelin. Pomo nyt sitten päätti, että jos tammuskasta tule juoksijaa, niin sitten se tulee mulle ratsuksi. Jos joku sen sitten vain ensin kouluttaa, mä en siihen hommaan nimittäin lähde, vaikka symppisluonne neitosella onkin. :)

Mariakin on nyt nukkunut meidän välissä. Tiistaina Marsa alkoi oksentelemaan ja siitä lähtien ollut enemmän ja vähemmän oma itsensä. Välillä ruoka maistuu ja välillä ei maistu edes leipä.. Keskiviikoksi saatiin 2-vuotis neuvola varattua, joten saa nähdä miltä paino ja pituus näyttää. Tuntuu ainakin nostaessa, että Maria olisi laihtunut pari kiloa, mutta voi myös olla että mammalle on tullut lihasta ja voimaa enemmän käsiin.. :)

Eniveis, huomenna vielä illaksi töihin, kun muu porukka lähtee raveihin koelähdön ajamaan yhdellä hevosella, joten hoidan tallin yksin! Apua, vähän kyllä jännittää mutta eiköhän se ihan hyvin mene. :)
Nyt mässäämään ja katsomaan telkkua.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...