Blogit muuttivat

BLOGIN UUSI OSOITE ON https://pilvilinnoja.com/

Niin kaikella on aikansa ja nyt on mun bloggerin ja lilyn ajat ohi. Siirsin lopullisesti molemmat blogit wordpressiin. Helpompi käytettävyys, monipuolisempi ja kaikinpuolin nopeampi käyttää.
Bloglovin ei tuntunut tykkäävän oikein kummastakaan blogistani, kun ei antanut lainkaan linkata niitä, mutta nyt meitä pystyy seuraamaan Bloglovinissa. Muut seurantapaikat päivittelen tämän päivän aikana.

Muistutukseksi tein pienen kuvakoosteen, kuinka pystyt lisäämään lukulistallesi blogin, mikä ei ole bloggerissa.

Toivottavasti tästä on apua. Tämä puoli tulee katoamaan jossain vaiheessa kokonaan, alkuun piilotan kaikki postaukset paitsi tämän. Joten lisäilkääs uusi osoite lukulistoille, tavataan uudessa blogissa!

Erilainen treenipäivä

Kerrankin kuuntelin vaistojani enkä lähtenyt edes yrittämään ratsastamista. Tallilla oli aivan järkyttävä myrsky (ei siinä, se jatkuu edelleen kotonakin) ja kenttä kun on aukealla, en viitsinyt lähteä riskeeraamaan turhaan saati heittämään hyvää tunnetta kummaltakaan pois. Laitoin Ressulle kummiskin normaalisti kamat niskaan, mutta laitoin kipittämään liinan päähän. En kummiskaan halunnut pelkästään pyörittää ympyrällä ja kahdella ohjalla juoksuttamista saati edes ajamista ei ole Ressulle opetettu, joten päätin ottaa pari kavalettia hommiin tehosteeksi. Ressu oli paikoitellen alkuun todella vainoharhainen kaikkea mahdollista kohtaan, eikä myrskypuuskat auttaneet asioita millään tavalla. Alkuun laitoin kavaletit raviväleille ja jumpattiin tätä kautta molempiin kierroksiin pari kertaa, joka toisella kerralla ylittäen ja joka toisella ohjasin ohi. Seuraavaksi pidensin väliä laukalle sopivaksi ja sama homma tässäkin, joka toisella kerralla ylitys ja joka toisella ohi.

Kuvat napattu puhelimella otetulta videolta

Loppuun laitoin kavaletit aivan toisiinsa kiinni ja tästähän Ressu riemastui - otti kunnon spurttiloikkaa eikä ollut edes väliä missä askellajissa lähestyi. :D

Huomasi, ettei Ressun kanssa ole pitkään aikaan tehty mitään esteisiin liittyvää, niin into pinkeänä oli menossa kun vauhtiin oli päässyt. Pari kertaa rykäsi viimeisessä tehtävässä ihan hirveään pierupukkilaukkaan että meinasi mutkin vetää nurin. Mitäs "matkustelin" narun päässä, oma vika. :)

Ennen loppuraveja keräilin virikkeet pois ja annoin Ressun ravissa tämän jälkeen venyttää niin paljon kun vain halusi ja kyllä huomasi että oli takaosaa käyttänyt, letkeää ravia irtosi ihan kunnolla.

Oli herra kyllä väsynytkin, vaikka vain 20 minsan treeni tehtiin. Hyvät loppukäynnit ja ponski ruuan kautta takaisin laitumelle.

Feel the flow

Tiedättekö sen tunteen, kun kaikki alkaa jotenkin itsestään vain luonnistumaan? 

Koko alkukevät on mennyt enemmän ja vähemmän riitelemisen merkeissä Ressun kanssa. Ei annettu tarhassa kiinni, säikyttiin kaikkea olematonta ja huudeltiin kavereiden perään samalla menettäen kaikki keskittymiskyky. Ratti ja jarrukin paikoittain katosivat taivaan tuuliin ja maastossa ei sen erään talvireissun jälkeen olla käyty, kun oli pakko päästä tuntematonta nuorta tyttöä jahtaamaan ilman että jarrusta olisi ollut tietoakaan. Vielä viime torstaina hommat meni aivan pipariksi, mutta sunnuntaina kun kävin rästipäiviä lyhentämässä, niin alusta lähtien Ressun motivaatio oli jotain aivan kummallista. Antoi heti laitumella kiinni, kentällä ei hölmöilty paria kavaletin aiheuttamaa sivuloikkaa ja varjojen aiheuttamia täyspysähdyksiä lukuunottamatta keskityttiin tekemiseen ihan sata lasissa! Sunnuntaina oli ravipainotteinen päivä, jossa keskityin Ressun rentoutumiseen ja siinä ohessa otettiin väistöjä, kokoamista ja tempon vaihteluita.

Lihapulla 5.5.2016

Tänään otin sitten laukkapainotteisen päivän, kun Ressu tuntui alusta saakka jotenkin äärettömän hyvältä vaikka vauhtia ravissa riitti, mutta oli silti tasainen ja kevyt edestä joten herran oma moottori on nähtävästi herännyt sunnuntailta kivasti. Perus jumppaa otettiin pohjalle kunnolla, jotta olisi kunnolla ohjan ja pohkeen välissä ja ennenkaikkea kevyt! Ressu herkästi alkaa painamaan kädelle, etenkin ensimmäisten laukkojen ajan ja kulkee niin kylki myyryssä ettei tosikaan, mutta tänään jo pelkästään nostot oli aivan mahtavia ja se säädettävyys oli huipussaan. Mulle vaikeaan kierrokseen (oikea) saatiin toimimaan kunnolla, tai sain itseni toimimaan kunnolla. Se tunne oli mahtava, kun pystyin rentoutumaan ja antamaan Ressulle mahdollisuuden suorittaa pyydetyt tehtävät rauhassa. Ressun omistajaa jopa nauratti hieman, kun herra oli aivan hikinen ja perskannikat vaahtosi kuin viimeistä päivää. Treeni tehosi, jospa nyt alkaisi syöttöporsaan ulkomuotokin pikkuhiljaa muuttumaan. :)

Saa nähdä, jatkuuko tämä flow vielä jatkossa, sen näkee torstaina. :)

Myrskyn merkit ilmassa

Postauksen kuvat otettu 5.6. Ensimmäisiä kuvia tässä postauksessa

Olipahan päivä taas. Ensin aamu- ja päivätallit, siitä suoraan Ressun liikutukseen. Tallilla tuuli puuskissa välillä niinkin kovaa vastapalloon, ettei Ressu pystynyt kunnolla ravissa etenemään. Varustaessa mietin, ottaisinko hetkeksi liinan päähän mutta jätin liinan talliin ja lähdin kentälle. Hevoset oli siirretty takaisin talvitarhaan ja Ressuhan tietenkin tammojensa perään huusi ja kävi aivan ylikierroksilla koko ajan. Tuntui, ettei herra meinaa pöksyissään pysyä ja alkuverkka meni tappelun merkeissä. Oikea kylki oli kova kuin kivi eikä millään mennyt alkuun pohjeavut läpi ja Ressu kyttäsi aivan kaikkea mahdollista.

Tämän päivän treeni oli aikalailla tätä - Ressu kyttäsi ja yritti lähteä livistämään. 

Juuri kun olin saanut verkattua kyljet auki ja Ressu oli hyvin kuulolla, tiputettiin uusi pommi - kolmas tamma tuli kesäksi laitumelle ja toivat tamman kentälle moikkaamaan Ressua. Herra päätti sitten pomppia pystyyn ja rallattaa tasajalkaa hyppien pitkin kenttää. Oli kuskilla piteleminen ja tallin omistaja kysyikin, että hakeeko narua tms että saadaan Ressu pysymään paikoillaan edes hetken. Ilman onneksi pärjättiin, kun naru olisi vain provoisoinut entistä enemmän ja päätin vain jumpata uudelleen herran kuulolle. Johan oli homma - Ressu puri kuolaimeen ja meni älyttömän vahvaksi edestä samalla kytäten omia tammojaan vieraan tamman kanssa laitumella. Tulokas sai huutia vanhemmalta tammalta, jonka jälkeen Ressu onneksi rauhoittui ja rentoutui että pystyttiin jatkamaan suunnitellut treenit loppuun.

Laukoissa Ressu oli pitkä kuin nälkävuosi mutta laukka itsessään pyöri todella hyvin ja säädeltävyys oli ihan huippua verrattuna viime viikkoon treeneihin, joten annoin pitkänä olemisen anteeksi. Pääasia että oli edestä kevyt ja pyöritti laukkaa ilman tuuppaamista. Ravi muuttui tammojen laitumelle siirron jälkeen ihan uusiin sfääreihin, otettiin parit lisätytkin kun jätkä paineli niin makeilla askelilla oikein kunnolla työntäen takaa! Tähän oli hyvä lopettaa ja päästää jätkä akkojen kanssa laiduntamaan ensimmäistä kertaa tälle kesälle. :)

Viikonlopulle ollaan sovittu korvaavia päiviä, joten toivotaan hyviä kelejä ja rauhallisempaa mutta ei laiskaa Ressua. ;)

Kuvapommi

400. julkaistu postaus!

Ajattelin nyt kertoa lyhyesti tiistain liikutuksesta ja eilisestä vähän kattavammin, kun sain kuvaajan tallille mukaan! Kauhulla ajattelin miten aikaisemmat työtallin talkoot vaikuttaa ratsastukseen, kun täydessä auringonpaisteessa paiskittiin hommia 3 tuntia että saatiin tarhat kuntoon ja siivottua. Väsytti aivan järkyttävästi, mutta ei se menoa haitannut vaan nopeasti kävin kotona vaihtamassa vaatteet ja nappaamassa kamat sekä kuvaajan kyytiin. Onneksi tallilla ei sitten pahemmin aurinko paistanut ettei ihan kuolema tullut. :D Ihmettelen suuresti, miten tuo oma istunta on noinkin hyvin pysynyt kasassa Ressun kanssa, vaikka paljon yksin menenkin kentällä ilman ylimääräisiä silmäpareja ja Topin kanssa se niin helposti meni huonoksi. Edelleen laukassa istunta ei pysy kunnolla kasassa, vaan polvi pyrkii liikaa eteen mutta sekin menee kyllä ajan kanssa pois, kunhan muistaa heti sen polven eteentulemisen korjata omalle paikalle. Mutta itse asiaan.

Tiistaina Ressu oli ihan järkyttävän laiska, tuntui että piti koko ajan olla punkemassa eteenpäin eikä sekään auttanut. Raippa oli jäänyt talliin, enkä jaksanut enää alkuverkkojen jälkeen lähteä hakemaan joten koitin vain saada ns tarvittavan irti kaikissa askellajeissa (rento ja kuuliainen) ja lopettaa siihen.

"Kukas tuo on ja mikä ihme sillä on kädessä?" Ressu tykkäsi pörhistella luottokuvaajalle :D 

Eilen olin varautunut samanmoiseen laiskuuteen ja otin raipan tallista mukaan, mutta jätin suosiolla pois kun tuntui jo ennen selkäännousua että ei sille ole todennäköisesti lainkaan tarvetta Ressun menohalujen vuoksi.
Alkuun Ressu oli aavistuksen tahmainen eikä meinannut liikkua eteen kunnolla, mutta loppua kohden rupesi tuntumaan paremmalta.

Alkuverkkaa

Ressu oli ihanan kevyt edestä, paikoittain painoi ohjille etenkin alussa, mutta vertyessään kantoi tosi hyvin itse päänsä. Hyvää vaihtelua tiistaille, jonka johdosta mulla on hartiat aivan jumissa.
Ajatuksena oli, että ratsastan miten aina normaalistikin ja sitten kuvista katsotaan miltä näyttää ulkopuolisen silmin. Ravi- ja käyntityöskentelyt meni ihan jees, enemmän Ressu olisi tietenkin voinut olla eteenpäinpyrkivämpi ja olisin voinut myös ratsastaa sitä tempoa herraan enemmän.

Olkapää työntyy ärsyttävästi eteenpäin. Täytyy käydä siellä fysioterapeutilla, että saisi nuo selän vammat kuntoutettua loppuun. 

Ihan hetki suunnan vaihdoksen jälkeen jäänyt väärälle kevennykselle. Polvi työntyy eteen.

Yksi lempikuvista, ryhti kasassa ja istuinluiden päällä, Ressu astuu kunnolla. Varpaat sojottaa aavistuksen liikaa ulospäin, mutta pikkujuttuja :)

Perä meinasi karata. Ressu vihaa tuota pitkää sivua, kun on mukamas kaiken maailman poneja syöviä härveleitä pusikoissa. :D

Lantio saisi olla edempänä, enemmän istuinluiden päälle niin avòt!

Kun ravissa ja käynnissä oltiin saatu hommat purkkiin, aloitettiin laukkatyöskentely. Laukka oli eilen meidän heikko lenkki. Ressu ei meinannut pyörittää lainkaan, jolloin jäin punkemaan ja polvet työntyi eteen. Tätä se urheilu on, välillä on huonoja päiviä. :)

Laukassa istunta romahtaa totaalisesti! Tammat katselee taustalla soutelijoita :D

Normaalisti kun on koko kenttä käytössä, annan Ressun laukata rauhassa omalla tahdillaan itse samalla aavistuksen kentäen pari kierrosta kenttää ympäri ennenkuin alan tekemään varsinaisia hommia. Nyt kun kentästä oli käytössä vain 2/3:sta, niin mahduttiin tekemään vain isompaa ympyrää, joten meni punkemiseksi.

Oikea kierros mulle vaikein, vaikka tässäkin ainoastaan kädet on tippunut alas ja polvi vain hieman tunkee eteenpäin.

Laukat kun oli saatu läpi kunnolla, niin loppukeventelyt ja käventelyt ja Ressu tammojensa luokse. :) Eilen oli hyvä päivä, tuntui että kaikki meni niinkuin olin ajatellutkin ja Ressussa oli sopivasti sitä säpäkkyyttä, ei tarvinnut alkuverkkojen jälkeen patistaa yhtään. Laukat oli laiskat, mutta joka kerta joko ravi tai laukka on heikompaa.

"Miten sä ehdit?"

Oon ollut saikulla tuon selän vuoksi jo kaksi viikkoa, eli täysin ilman ratsastusta mutta muutama työvuoro ollut, joista selkä ei ole tykännyt lainkaan, niin ajattelinpa valaista vähän tätä kuviota paremmin. Maaliskuun alkupuolella sain kommenttia anonyymiltä Back to basic -postaukseen pohdinnallisen kysymyksen, kuinka mä ehdin käymään kaksi kertaa päivässä tallilla?

Miten ehdit kahden lapsen äitinä käydä kaksi kertaa päivässä tallilla? Asutko tallin vieressä vai tienaatko tuolla sen verran hyvin että on kannattavaa ja ei huolta matkakuluista ja ajasta joka menee? :O Kun ei kuitenkaan ole sama talli jossa Ressu on ja sielläkin menee aikaa, itsellä yksi lapsi enkä mitenkään ehtisi noin paljon tekemään :D ellen sitten tienaisi elantoa sillä eli saisi palkkaa reilusti yli tonnin jotta ei tarvitsisi enää muita töitä tehdä niin jäisi muutakin aikaa. Vieläkö käyt koulua tms?

Tosiaan, teen tallivuoroja pomolle jonka alaisena olen hommia tehnyt jo 3 vuotta. Jokainen vuokrahevonen on ollut aina eri tallilla, missä oon töitä tehnyt ja näin se ei onneksi tule aina olemaan, todennäköisesti ei enää kauakaan. Alusta saakka mulla on keskimäärin ollut maksimissaan 2 vuoroa samana päivänä, yleensä aamu- ja päivätallit, mutta esimerkiksi pääsiäisenä vastasin tallista 1,5 viikkoa yksinäni tehden kaikki vuorot. Tänään on myös sellainen päivä, lähden kohta takaisin tallille. Siinä mielessä olen onnekas, että työtallini sijaitsee aivan matkan varrella jos on Ressun liikutus tallivuorojen kanssa samana päivänä. Niin sanottua ylimääräistä mutkaa mulle tulee vain pari sataa metriä autolla, joten ei ole iso vaiva. :)

Iltatallin iloja - hevosilla talvikarva ja ilman loimea + tarhat pintakosteat. Lopputulos näyttää tältä kun oot saanut hevoset karsinoihinsa ja oot lähdössä kotiin. :D  2.4.2016

Mutta itse lottovoitto tässä tilanteessa on Niko. Hän tekee töitä kotoa käsin, jolloin huolehtii Miasta ja Maria on kokopäiväisenä hoidossa. Nikon ansiosta pystyn tekemään tallilla töitä ja käydä Ressua vuokrailemassa. Vaikka käyntejä tulee pahimmillaan kolme päivässä, ollaan paljon Nikon kanssa asiasta puhuttu ja hänen mielipidettään tässä kuunnellut. Onneksi todella tiukan paikan tullen pystyn ottamaan tytöt vaikka tallille mukaan, jos Nikolle tulisi äkkilähtö toimistolle tai työreissulle Helsinkiin.
Miahan ei näillä näkymin enää kesän jälkeen ole kotihoidossa (tästä enemmän tulossa tämän linkin taakse), joten tilanne tätäkin kautta helpottaa ettei Nikon tarvitse jakaa huomiotaan töiden ja Mian välillä, etenkin nyt kun Mia oppii koko ajan!

Raha-asioista en suostu blogin puolella avautumaan, mutta sen verran voin sanoa että kun tallihommat aloitin reilu 3 vuotta sitten, olin valmis tekemään vain sen tekemisen ilosta eli ettei raha vaihtaisi omistajaa, mutta tähän ei pomo suostunut ja näin kolmen vuoden koeajan jälkeen mulla on jopa palkka noussut! :D Rakastan tehdä tallitöitä - ei tarvitse istua homeisessa toimistossa tunkkaisessa ilmassa vaan saa olla ulkona ja oikeasti tehdäkin jotain! Kunto kasvaa, raskauden jälkeinen röllykkä saa kyytiä ja saa tehdä niitä töitä mitä haluaakin tehdä. :)

Mitä opiskeluihin tulee, niin kyllä opiskelen edelleen. Nyt olen lomalla sen aikaa, että saan selvyyttä kuinka teen viimeisen näytön (kirjanpito), mutta sekin ratkeaa piakkoin toivon mukaan.
Toivottavasti tämä avasi hieman, on sen verran sekava tilanne välillä itsellenikin. Ja kyselkää ihmeessä lisää, jos jokin jäi mietityttämään. :)

Viikon ratsastuskielto

Niin siinä kävi, että tasapaksu ja hieman päivästä riippuen reaktiivisempi kaveri vetäsi herneet nenään asiasta tuulessa lepattava pressu ja harrasti kevätjuhlaliikkeitä joissa kuski ei pysynyt mukana. Selkänikama lisää sököksi, viikon lepo, 800mg:n buranaa kolme kertaa päivässä ja iltaisin lihasrelaksantteja. Mutta miksi ratsastuskielto? Mulle tuli Mariaa odottaessa oikealle puolelle lantionikamaan välilevyn pullistuma, jota on nyt kuntoutettu Marian synnytyksestä saakka ja jo silloin sanottiin etten saa teloa sitä yhtään enempää, kun muuten pahimmassa tapauksessa leikkuri tai vielä pahemmassa tapauksessa kutsuu pyörätuoli. No, nyt se sitten meni eilen niin pahaksi tippumisen jälkeen että käsistä katosi tunto, kasvoihin oikealle puolelle tuli lieviä halvaantumisoireita sekä korva soi vielä myöhään illalla. Tämän vuoksi lääkäri määräsi ratsastuskiellon, että selkä saa rauhoittua ja nähdään samalla että alkaako oireilemaan enemmän tai tuleeko puutuneisuutta pidemmälle jalkoihin jolloin joudutaan lantio kuvaamaan. Lääkäri paikansi vanhan vamman ja sanoi nikaman selvästi siirtyneen todella huonoon asentoon, jonka takia nyt ei minkäänlaista pomppimista saa harrastaa.

Mutta tosiaan, eilen tuuli aivan tuhottomasti kun pääsin tallille. Mulla oli jo Ressua tarhasta haettaessa sekä kuntoon pistäessä tunne, että pitäisikö juoksuttaa enimmät energiat pois ennen selkään nousua. Tehtiin normaaliin tapaan sitten kentällä alkukäyntejä kävellen eikä Ressu silloin pahemmin pressua tai muutakaan kyttäillyt saati ollut muullakaan tavalla mitenkään erityisen säpäkkä. Nousin selkään ja samantien kyttäilyt alkoi ja yritykset juosta alta pois. Lähdin tekemään niitä samoja harjoituksia mitä aina, jos/kun tuntuu että Ressu on turhan kyttäilevällä tuulella. Raviin kun päästiin, alkoi kyttäily uudelleen mutta jatkoin keventelyä samalla tehden tempon muutoksia, jotta herra pysyisi kuulolla. Otettiin välikäynnit ja seuraavasta ravinostosta Ressu muuttui tosi jännittyneeksi ja tuulikin yltyi yltymistään. Kumminkin Ressu rentoutui ja pam - yhtäkkiä mätkähdin maahan ja tunsin kun Ressu polkaisi molempien jalkojeni päälle. Jäärkyttävä kipu riipi niskasta selkärankaa pitkin lantioon ja silmissä pyöri. Nopeasti testasin että raajat toimii ja nousin kyljen kautta seisomaan ja hakemaan Ressua parin metrin päästä.

Kaikki tapahtui niin äärettömän nopeasti, ettei mulla ollut mitään saumaa pysyä kyydissä ja en ollut edes varma mitä oli tapahtunut kunnes menin tapahtumapaikalle. Ressu vetänyt jonkin sortin rodeota pressun kohdalla, todennäköisesti äkkipysäytys ja siitä lähtenyt herralle tyypillisellä laukkahevosen lähdöllä (perse melkein maahan ja polkaisee kiitolaukkaan) jolloin kaaduin lautasten päälle, josta Ressu pukitti mut alas. Ja tietenkin niska edellä sekä mun tuurilla olin hiekkaan tulleiden jälkien perusteella roikkunut hetken jalustimestakin, jonka vuoksi oli mun jalat jäänyt Ressun kavioiden runnottavaksi. Oikean jalan nilkka oli ihan turvoksissa kun pääsin kotiin, mutta onneksi oli saappaanvarsien vahvikkeet juuri sillä kohdalla mihin kavio osui, muuten olisi todennäköisesti jalka paketissa. Vasen pohje aivan mustelmilla ja turvoksissa.
Mutta tästäkin episodista selvittiin hengissä ja katsellaan parantelun jälkeen ratsasteluja uudelleen. Tämä on yksi syy, miksi vihaan keventää Ressulla ravissa. En pääse tuntemaan tarpeeksi ajoissa kun lähtö tulee, kun ravissa alhaalla istuessa tunnen heti kun lähtö on tulossa, niin ehtii jopa reagoimaan ennenkuin lähtö on tullut. No, tälläistä tämä urheilu on kun alla elävä, omilla herneen kokoisilla aivoilla ajatteleva eläin joka kerää jo yhdestä vapaapäivästä järkyttävät patoumat korvien väliin. :)

Puhelimen tyhjennystä

Puhelimeen oli ehtinyt kertyä talleilta niin paljon kaikkea, että oli pakko tyhjentää koko luuri ja samalla laittaa tänne teidänkin nähtäväksi vähän mihin mulla on kaikki aika mennyt.

Tein viikon ajan pääsiäisen holleilla koko päivän tallit (aamu, päivä ja ilta) yksinäni ja nyt onneksi on ollut vain kaksi vuoroa per päivä. Tänään ja huomenna on onneksi vapaapäivät, saa lihakset huilata. ;)

25.3. Iltatallia olin menossa tekemään, kun huomasin tallikissan pienen yllärin.. Ei ollut aamuun mennessä kadonnut, joten lenti jorpakkoon aika äkkiä! :D

28.3. Päivätallia tehdessä Herra Työnjohtaja huutaa ensimmäisen puoli tuntia ja sitten menee heinäkasaan päiväunille. Murahtelee ja naukuilee välillä sieltä. Ihan kuin kaupungin töissä - yksi tekee ja muut katsoo vierestä :'D

 29.3. Tiistai-treenien jälkeen, ei herra oikein tykännyt. Keli oli tosin aivan mahtava! :)

2.4. Iltatallin ja hevosten loimeton tarhapäivä. Aivan jäätävää :D

 Jäätävää on myös tuo karvan määrä mitä voi edes lähteä.. Ja tuo kasa oli oikeasti iso. :D

Torstaina kuvasin pienellä pilkkeellä Ressusta videopätkän tai lähinnä harjaamisesta kun herrasta lähtee tuota karvaa aivan jumalattomasti ja hetken kävi mielessä että olisin tehnyt videopostauksenkin, mutta sitten pihaan ajoikin traileri jonka kyydissä oli suokki-ori, joten videopostaukset jäi ajatustasolle.

Jos kiinnostusta vain on, niin voisin tiistaina Ressun liikutuksen yhteydessä vaikka kuvata ihan kunnollisen videon, tosin ratsastusta siihen en helpolla saa jos yksin olen liikenteessä. :)

Ilman satulaa

Ressulla oli tiistaina suhteellisen rankka treeni ja oon ollut ihan äärettömän väsynyt, kun ennen Ressun liikutusta olin käynyt tekemässä aamu- ja päivätallit joten ajattelin tehdä pelkän humputtelutreenin. Tallilla sitten totesin, että mennään ilman satulaa kun ei tuullut oikeastaan yhtään. Olin kyllä varautunut, että Ressu olisi ihan viritetty viulunkieli kun oli jo tarhasta haettaessa aika säpäkkä, mutta yllättävän hyvin herra puksutti menemään eikä juurikaan välittänyt satulattomuudesta. Välillä meinasi herran sietokyky keittää yli, kun mulla oli hakeminen istumisen kanssa - viimeksi Topin kanssa oon ratsastanut ilman satulaa ja Topilla oli enemmän mahaa leveyssuunnassa kun taas Ressulla mahaa on enemmän alaspäin, joten alkuun oma tasapaino oli aivan hakoteillä. :D

Ressu kyttää järvellä olevia joutsenia

Tehtiin käynnissä paljon taivutuksia, takaosakäännöksiä, väistöjä ja ravissa treenattiin väistöjä sekä ihan perus taivutuksia. Asetuksien kanssa Ressun kanssa meillä on myös ollut hieman ongelmia etenkin oikeaan kierrokseen, missä on erittäin kiireinen eikä malta asettua väistöjen jälkeen. Nyt onneksi löytyi nappulat siihenkin kunnolla. Ressulta luonnistui kaikki nyt paljon paremmin, kun pääsin paremmin lähelle ja sitä kautta vaikuttamaan istunnalla. Satulassa en jotenkin pääse tarpeeksi syvälle välillä, tosin huomasin eilen illalla että on lonkankoukistajat aivan jumissa joten täytyisi venytellä kunnolla nyt iltaisin.

Voi olla, että saisin Nikon nakitettua tallille mukaan ensi viikolla. Maria kun on hoidossa ja Mian voi tyrkätä vaikka mummolaan siksi aikaa, niin saisi välillä kunnon materiaaliakin meidän menosta, vielä kun sitä yhteistä menoa on. ;)

Oliverikin siirtyi uudelle tallille, jossa opetetaan kärryjen eteen. Hienosti oli poika kuulemma matkustanut traikussa sekä uudella tallilla. Pieni ei ole koskaan edes ollut trailerissa aikaisemmin, ainoastaan pihassa kyseisen härvelin nähnyt samalla kun on tarhaillut. :) Nyt samalla alkavat opettelemaan uudella tallilla Oliverin kanssa näyttelyitä varten ja laidunkauden alkaessa pääsee leputtamaan pientä pääkoppaansa. :)

Puurot ja vellit sekaisin

Ressulla nimittäin. Kävin tekemässä aamu- ja päivätallin ennen Ressun liikuttamista ja siellähän herra oli karkuteillä pellolla. Oli jonkun sätkyn saanut ulos viedessä ja päässyt irti eikä tuttuun tapaansa ollut antanut kiinni. Parin näkkärin avulla sain houkuteltua pellolta kiinni ja ei muutakuin putsaamiseen ja kentälle.

Kelistä en viitsi edes sanoa mitään, kun tuntuu että monessa blogissa enää muusta hehkuteta joten sen vain sanon että jumpe oli ihanaa ratsastaa kunnolla! Koko talvi on mennyt enemmän tai vähemmän heikolla treenimenestyksellä, joten nyt kun sai päästellä laukassa kunnolla molempiin suuntiin ilman että tarvitsi miettiä pettääkö pohja alta tai liukastutaanko. Päädyissä salaojat oli vielä hieman kohmeessa joten oli paikoittain märempää hiekkaa joka sitten rullasi herkemmin alta, mutta suurempia vahinkoja ei onneksi tullut, kunhan Ressu itse muisti nostella jalkojaan kunnolla.
Tuuli oli kyllä jotain aivan järkyttävää joka sitten aiheutti Ressulle tyypillisiä sätkykohtauksia. Pari kertaa kiikutti mua kentällä kuin märkää tiskirättiä, mutta nopeasti onneksi ruotuun sai. Kyllähän se on kamalaa, kun karsinanovethan saattaa tuollaisia poneja syödä. ;)

Käynnissä Ressu oli tosi hyvä, mutta ravissa pakka levisi aivan totaalisesti. Milloin yritti juosta alta, sai hepuleita jos erehtyi jalalla edes koskemaan kylkiin, karkasi kuolaimelta tai vaihtoehtoisesti painoi niin maan perkeleesti ettei ole tosikaan. Päätin sitten tehdä kunnon kurinpalautuksen aina kun yritti juosta alta, pyysin todella pientä ravia samalla pitäen huolta ettei paina kummiskaan kädelle ja kulkee rehellisesti jalasta eteen ja heti kun rentoutui, pyysin reilusti eteen. Takaisin pieneen heti jos lähti juoksemaan selättömänä kamelina. Välillä homma tuntui aivan päättömältä, kun jalalla ei saanut koskea ollenkaan ilman että otti herneitä nenään, mutta sinnikkyydellä herra lopetti hölmöilyt. Portin puoleisessa päädyssä kulmat oli Ressun mielestä jotain aivan kamalaa, ja kulmissa koko ajan yritti juosta alta pois, mutta pysyi hanskassa kunhan sai pidettyä ulkotuen kunnossa ja taivuttaa sisäpohkeen ympärille niin pysyi myös Ressu kunnolla kuulolla.

Loppuraveissa halusin että Ressu venyttää nenää kunnolla eteenalas, kun kulkee luonnostaan niska korkealla. Hyvin sieltä loppupeleissä venyttiin selkä ylhäällä ja edestä silti kevyenä. Tästä on hyvä jatkaa ja toivotaan ettei lunta enää tule eikä pahemmin sitä pakkastakaan. :)

Pieni paholainen

Nopeimmat varmaan huomasivatkin instagramissa kuvan pienestä suokkiorista. Ostin vuoden vaihteessa osuuden Oliverista ja tänään pääsin ihan paikan päälle katsomaan minkälainen ihana kultapoju siellä odottaakaan! Hissuksiin olen tästä asiasta ollut, ainoastaan Nikon lisäksi pari ihmistä on tästä hankinnasta tiennyt, kun alkuun jännitettiin saadaanko kimppa kasaan. Vähimmäismäärä tavoite on saavutettu jo ennen helmikuuta, joten tänään pidettiin sitten perustamiskokous sekä samalla ensimmäisen vuoden kokous ja päätettiin mitä Oliverin kanssa aletaan nyt tekemään.

Aivan hurmaava ihana poika kyllä on eikä kyllä kummoisempi ole hänen kaverinsakaan, juuri ruunattu Väiski-poika. :) Olivat kuulemma jo eilen karanneetkin (Väiski hajottanut tallin ulkoseinässä olevan oven, josta pääsee pihattokatoksen sisälle), mutta Oliver on kuulemma harvinaisen halinalle että oli tullut aika sukkelaan takaisin.

Oliver vaihtaa tallia tässä alkukevään aikana ja alkaa siellä harjoittelemaan isojen poikien juttuja ja toivottavasti pääsee toukokuussa ensimmäisiin näyttelyihinkin! Teen pojasta erikseen vielä oman esittelysivun, mutta tässä pieni infopaketti. :)

Messuilla käyty

Perjantai oli sellainen päivä että huhhuh. Heräsin vasta 8 aamulla (oikeastaan me kaikki herättiin) vaikka puol 9 olisi pitänyt lähteä jo hakemaan seuralaista kyytiin. En loppupeleissä ollut kuin puoli tuntia myöhässä alkuperäisestä aikataulusta, joten matka Helsinkiin alkoi. Alkuun meinattiin, että oltaisiin tehty videopostaus, mutta meidän jutut on sellaiset ettei kaikkien korville sovi joten jätettiin postaukset tekemättä. :D Kuvia tuli räpsittyä järkkärillä vähän reilu 600 + puhelimella reilu 100 ja pari videota, kun kameran akku teki jälleen tenät.

Heinolan jälkeen aika tyypillinen ajovauhti - kyllä se välillä kävi jo sakkorajojenkin puolella. Hups :D

Paljon oli nähtävää niin GoExpon kuin ihan hevospuolellakin. Koko aamun olin miettinyt, mitä Ressulle ostaisin ja olin jopa torstain ja perjantain välisenä yönä nähnyt unta, että olin hankkinut Ressulle petroolinsiniset pintelit ja sellaisethan olisi messuilla ollut myynnissä Horzen pisteellä, mutta lopulta päädyin jättämään hyllyyn ja ostin pari pussia hevosnameja - herkkupylly kiittää. ;) Tuli katseltua myös itselle jotain, mutta jotenkin en saanut aikaiseksi sovitella mitään, joten eipä mitään ihmeempiä mukaan tullut. Täytyy kyllä hommata joku ratsastusliivi nyt kevätkeleille, kun takki on aika hiostava aina keväisin.

Hän oli vähän eläväisempi kaveri :D Tuli ihan Ressu huonoina päivinä mieleen.

Horzen pisteeltä

 Oli siellä myös alpakoita. Tuo pörröpää kyttäsi mua jotenkin pahasti koko ajan - pelottava eläin. :D

Olin odottanut itse tosi paljon viikinkihevosia. Upeita Vuonohevosia esitettiin valjakossa sekä ratsain. Eniten vain ärsyttää, kun kameran putki alkaa sanomaan itseään varmaan irti, kun ei meinaa edes urheilumodella pysyä enään liikkeen perässä, joten pahoittelut vähän rakeisista kuvista.

Tämä oli ihan supermakea! 

Illan Small Tour 125cm luokka aiheutti kylmiä väreitä, kun pieni tila ja tiukkoja käännöksiä ratsukot teki, jotta pysyvät sallitun ajan sisällä. Ei musta tuohon hommaan olisi, kouluratsastus on kyllä ehdottomasti mun juttu. ;)

Paljon kieltäytymisiä tuli monella ratsukolla, mutta hienoa ratsastusta nähtiin ja suomalaiset pärjäsi tosi hyvin että sijoituksiin saakka ylsivät. :)
Todella mukava kokemus oli, vaikka vain perjantaina kävinkin. Täytyy uudelleen lähteä, vaikka ihan pariksikin päiväksi. :)

Back to basic

Jokaisen ratsastajan pitää aina palata niihin perusjuttuihin, joita ei voi tehdä liikaa. Lähdettiin Ressun kanssa sillä periaatteella liikenteeseen, että koko ajan takaosan tulee polkea kunnolla ja mun täytyy istua kunnolla. Ei olla laukattu nyt pitkään aikaan, kun olen halunnut keskittyä omaan istuntaan ja siihen missä jalat, kädet sekä katse menee. Tuo kolmikko tekee istumisesta vaikeampaa ja laukoissa korostuu juurikin mun oma vinous niin paljon, ettei tosikaan. Nyt oon vaan yksinkertaisesti palannut niihin perusteisiin ravissa ja käynnissä, jotta lihaksisto muistaisi taas sen suoruuden ja lonkan kireydet helpottaisi sitä kautta. Nyt on ravissa istuminen parantunut huomattavasti! Etenkin kun rentoutan jalat totaalisesti (vatkaa jos on vatkatakseen) ja sitä kautta lähtenyt keskivartaloa laittamaan töihin, on jalat pysyneet paikoillaan ilman ylimääräisiä puristamisia. Pääasiana ollut, etten purista reidellä tai polvella ja jotta jalka pysyy suorana omalla paikallaan ja asennossa. 

Mukamas rankkakin treeni ;)

Alkuverkan jälkeen aloin mielessäni kasaamaan itselleni koulurataa, joka tehtiin kokonaan käynnissä sekä ravissa. Niinsanottuun lopputervehdykseen kun tultiin, lähti Ressu ensimmäisellä kerralla karkuun ja ei muutakuin uudelleen herra kuulolle ja siitä takaisin. Ei ihme että Ressun omistaja sanoi pullaponin olevan valkoisten aitojen kammoksuja. :D

Melassisiirapit huulissa :D

Tänään alkoi myös tallivuorot. Oikeastaan ne alkoi jo viime viikolla, mutta tänään kävin tekemässä päivätallin ja vielä olisi illalla mentävä uudelleen. Huomenna aamu- ja päivätallit. Samalla sitten Ressun liikutus, kiirettä pitää! :) Tilanteisiin on tulossa isojakin muutoksia, mutta ne pysykööt hiljaisuudessa kunhan kaikki ensin varmistuu. Mutta unelmien saavutus on koko ajan vain lähempänä, etenkin jos asiat menee suunnitellusti.

Huomenna messuillaan!

Huuomenna on sitten ensimmäinen kerta bloggauksen aloittamisen jälkeen kun edustan blogistina messuilla! Jännittää ihan kamalasti, mutta kyllä se tästä. :) Piti ihan muistilista tehdä, että muistaa kaiken ottaa huomenna mukaan, kun on täältä Jyväskylästä aika mukava matka Helsinkiin ja jos jotain tärkeää jää kotiin niin sitten ottaa päähän.

Tällä viikolla Ressun kanssa on mennyt oudon hyvin. Ei yhtään minkäänlaista riekkumista kentällä eikä kavereiden perään huutelemista. Antanut jopa kiinni tarhassa, paitsi tänään koitti kyllä onneaan muttei voinut herkuilta kieltäytyä kun varsa oli apajilla turhankin ronskina. ;) Tiistaina Ressu oli tosi laiska, mutta jalalle suhteellisen herkkä. Ei onneksi mikään eteenpäin potkittava mutta tahmainen. Paljon tehtiin väistöjä ja taivutuksia ja käynti-ravi -siirtymisiä suhteellisen nopealla temmolla, että vertyisi ja tulisi nopeammaksi jalalle. Laukat on jäänyt vähemmälle kun kenttä oli tiistaina suhteellisen liukas ja mun istuntaongelmat nousee esiin etenkin laukoissa Ressun ollessa tuollainen muuli. :D

"Et sä mihinkään karkaa, enkä mä taatustikkaan ala sulle poseraamaan!" 1.3.2016

Tänään sitten oltiinkin jalalle niin äärettömän herkkänä ettei tosikaan. Heti meni herralla niskat nurin jos jäin liikaa puristamaan. Kivat raviväistötkin saatiin aikaiseksi, kun herra malttoi keskittyä töihin eikä hölmöilyihin. En sitten tiedä, johtuuko tuo Ressun hyväntuulisuus kun ollaan omistajan kanssa otettu ehdollistaminen käyttöön, ettei tarhasta haettaessa riekkuminen tule tavaksi. Kyllähän tuollainen herkkuahteri muuttuu aikamoiseksi työmyyräksi, kun tietää että melassivesi ja parit namit odottaa tallissa, kunhan hommat on tehty kunnialla loppuun. ;)

Nyt väriä pesemään pois ja valmistelemaan huomista. Nähdään messuilla! :)