Nyt on sitten koettu

Marialla ensimmäinen korvatulehdus.. Eikä siinä vielä kaikki, vaan todella paha tulehdus molemmissa korvissa! Voi persikan sutturat, kun eilen aloin alkuyöstä kiroamaan, että nytkö se sitten tuli, 5 kuukauden flunssailun ja lähes jatkuvan räkätaudin päälle. Ja ei ollut likka ehtinyt edes oksennustaudistakaan selvitä, kun alkoi haromaan korvia ja huusi sielunsa kyllyydestä kuinka sattuu.. 

Eilen sitten siinä 23:30 arvottiin aavistuksen, lähdetäänkö hetinytsamantien helpotuksen toivossa päivystykseen vai koitetaanko kotilääkityksellä saada pieni nukkumaan ja kestämään aamuun. En jaksanut kyllä sitten loppupeleissä lähteä mihnkään (koko viikonloppu muutenkin valvottuna) ja tänään oli töissä sen verran tärkeä päivä, että halusin saada kuitatuksi edes ne parin tunnin yöunet. 

Nukuin tietenkin aamulla sitten pommiin ja kassakortin vedin lukijasta läpi kun kello oli 07:25.. Onneksi pomoni ymmärsi, kun kerroin Marian sairastelleen perjantaista lähtien, ja koko lauantain ja sunnuntain välinen yö valvottiin koko perhe kun likka oksenteli.. 

Niko käytti tytön lääkärissä tänään ja nyt on sellainen lääkecokctaili käytössä, että jos tuolla ei pöpöt lähde, otan likan kainaloon ja muutan niin kauas pierusaharaan, missä ei ole yhtäkään räkätautista muksua ja ripaskaa vaippaan työntävää köhisijää, jos sillä voitaisiin taata edes yksi kokonainen terve kuukausi! Huh, alkaa olla jo vähän liikaa tämä meille juu.

Kyllähän me saatiin myös asuntorintamalta erittäin lupaavia uutisia. :) Ihmettelen vain, että miksi me aina osataan ajoittaa mun raskauksien kanssa viimeiselle kuukaudelle kaikki isot asiat? :D Enkö voinut muka ottaa opikseni, että naimisiin meno kuukausi ennen Marian laskettua oli liikaa ja nyt sitten uutta jättiplääniä ollaan ajoittamassa juurikin sinne tasan 30 päivän päähän kohti laskettua aikaa sintin kanssa, oivoi.. :D

Nyt vain toivotaan, ettei tästä korvatulehduksesta ala kierre, mikä Nikolla oli (miljoonat putkitukset) ja viimeisenä oljenkortena oli korvaleikkaus minkä toivottiin palauttavan kyseisen korvan kuulo joka tuhoutui korvatulehduskierteen vuoksi, joka ei sitten auttanut juuri lainkaan. Itse olen vain kerran sairastanut antibiooteilla hoidettavan korvatulehduksen, joten toivon että tämä olisi ainokainen Marialla.. Pitäkää peukkuja, että kaikki menisi hyvin!

Kiusataanko teillä?

Puuttuisitko jos sinun lapsesi olisi kiusaaja?

Näin tilanteen jo syksyllä, jossa Maria joutui syrjinnän kohteeksi koska oli liian vauva. Kerroin havainnoistani Nikolle, joka ei nähnyt asiaa samalla tavalla ja ummistin silmäni. Salaa silti valvoin monia öitä ja mietin pääni puhki, että mitä jos tyttäremme lähipiirissä on oikeasti kasvamassa kiusaajia. Hyvää toisista ajattelevana ihmisenä nielin asian ja ummistin silmäni, kummiskin toivoen että olen vain kokemusteni vuoksi harhaluuloinen, ylisuojeleva äiti joka haluaisi kasvattaa tyttärensä tunnepumpulissa. Kolhut ja kopsahdukset kasvattaa, mutta henkistä väkivaltaa vastaan halusin aina syystä x suojata Marian ylipehmoiseen pumpuliin.

Koitti sitten päiväkodin aloittamiset ja karu todellisuus tuli äidille vastaan - tunnepumpulissa kasvattaminen on pahasta, ei arkaa lasta voi kasvattaa niin, että ei koskaan koe vastoinkäymisiä vaan on pakko poistua mukavuusalueelta (myös äidin) ja tämähän tehosi! Maria sai aluksi pienten ryhmästä kavereita ensimmäisten viikkojen aikana ja noin 1,5 kuukautta sitten oli tutustunut tyttöporukkaan, jotka on yli 3 vuotiaiden ryhmässä. Nämä tytöt pitävät Mariasta hyvää huolta ja leikkivät esimerkkiä näyttäen - ketään ei syrjitä. Näin myös meidän arasta pienestä tuli sosiaalinen ja rohkea, joka uskaltaa pyytää ihan tuntemattomia lapsia leikkimään ilman ongelmia. Äiti voi huokaista helpotuksesta, ettei lapsesta tullutkaan erakkoa joka pelkää mini-ihmisiä.

Vai onko se vasta tulossa?

Nyt on kahtena eri kertana, aikaa näiden tapahtumien välillä on 1-3 kuukautta (ajantaju hukassa jossain), mutta sama yhtälö toistunut molemmilla kerroilla. Maria on onnensa kukkuloilla, kun kavereita tulee kylään - lopputulos että Maria on onnensa kukkuloilla kun "kaverit" lähtivät pois. Mitä tässä välillä tapahtui?

Maria pyysi "kavereita" leikkimään, jotka vähän aikaa leikkivätkin kunnes ensimmäisellä kerralla sulkivat tytön oman huoneensa ulkopuolelle hänen omassa kodissaan! Tietenkin Maria tuli luokseni keittiöön itkien. Ei osannut kertoa muuta kuin että ei halua. Jäi mysteeriksi siihen saakka, kunnes Niko illemmalla kertoi mitä oli tapahtunut. Raivostutti, suoraan sanottuna v*tutti että mitä ihmettä vanhemman lapsen päässä oikein liikkui?! Saman lapsen, joka oli vuosi sitten itkenyt kun häntä syrjittiin ja jätettiin leikkien ulkopuolella niin kotipihassa kuin tarhassakin.. 

Tänään sama toistui, tosin nyt vain kukaan ei lähtenyt leikkimään Marian kanssa, kielsivät istumasta sohvalle koska "kavereiden" äiti oli istunut siinä hetki sitten ja komentelivat. Hormoniryöpyssä oli pakko sulkea silmät ja korvat, koska tiesin etten pysty hallitsemaan tunteita tarpeeksi hyvin tässä tilassa.

Vieraiden lähdettyä hyvä etten itkuun purskahtanut vain pelkästä vihasta. Sanoin jo syksyllä Nikolle, että tunnistan kyllä kasvavan kiusaajan ja nyt en kyllä kyseisiä muksuja enään kotiini halua. Mua kiusattiin jo esikoulussa ja se kiusaaminen jatkui aina 9. luokalle saakka. En todellakaan halua, että omat lapseni joutuvat siihen helvettiin, mutta miten joku voi olla niin sokea lapsensa käytökselle? En vain ymmärrä.. 

The Liebster Award -blogihaaste

Haastetta pukkasi pitkästä aikaa, tällä kertaa Cliviannan haastamana. Samanlainen on taidettu ennenkin tehdä, mutta nämä on siitä kivoja että joka kerta on erilaisia kysymyksiä joten sama haaste ei koskaan ole samanlainen ;)

Ideahan on se, että haastanut bloggaaja haastaa 11 muuta, alle 1000 lukijan blogin kirjoittajaa ja keksii heille 11 uutta kysymystä. Sama sitten toistuu haastettavien kohdalla, haaste laitetaan seuraaville 11 bloggaajalle ja keksitään uudet kysymykset. :)

1. Olisitko valmis tekemään bloggaamisesta päivätyön itsellesi?

En välttämättä. Bloggaajilla ja ylipäätänsä toimittajien hommissa palkkaus on huonoa, joten pidetään kivana harrastuksena mielummin. :)

2. Jos harrastuksesi ei olisi bloggaaminen, mitä harrastaisit?

Bloggaaminenhan ei ole ainut harrastukseni, vaan pääsääntöisestihän mielummin käyn ratsastamassa ja ylipäätänsä talleilla. Nyt tosin raskauden vuoksi olen joutunut ratsastuksen jättämään syksyyn saakka ja tallitöitä teen mielenvirkistyksenä sekä tuuraajana. :) 

Herrasmiehen kanssa kenttähommia 22.5.2014. Nyt maailman paras opettaja ravailee vihreimmillä laitumilla. ♥

3. Mieluisin paikkasi/paikka jossa rauhoitut?

Tallilla mieli lepää niinkuin myös maalla. Ja mitä enemmän mennään "landelle", sitä parempi. :) Oma mummolani Oulun seudulla on yksi parhaimmista paikoista!

Mummola on paras paikka, ja kyllä Mariakin tuntui viihtyvän isomummolassa kesällä 2014 :)

4. Jos voisit poistaa nykyisestä elämästäsi yhden epäkohdan, mikä se olisi?

Haluan äidin takaisin! Vaikka kasvain olisikin tullut, äiti olisi parantunut ja nyt saisi temuta Marian ja kesällä tulevan vauvan kanssa. Tuntuu niin väärältä, vielä 4 vuoden jälkeen että äiti kuoli. Mutta jokaisen aika tulee joskus.. :/

5. Lapsuutesi paras muisto?

Niitä on monia. Ehkä mieleenpainuvin oli ensimmäinen ja viimeinen ratsastusleiri ja Alica-poni.

6. Lapsuutesi suurin haave? 

Saada oma hevonen!

7. Jos eteen tulisi mahdollisuus, että voisit sormia napsauttamalla vaihtaa ammattia, vaihtaisitko?

No periaatteessahan sitä tässä olen tekemässä. :) Kaupan alalla kummiskin niin paljon työskennelleenä haluan että on myös tutkintotodistus jonka takia nyt opiskellaan. :)

8. Jos ajattelet elämää 10 vuotta etenpäin, missä näet itsesi?

Omakotitalossa johon ollaan tehty vuosien varrella remonttia ja lapset juoksisi isolla omalla pihalla kesät talvet. :) Kissapojilla olisi kaikki hyvin ja jokainen olisi elämänsä kunnossa. :)

9. Sinulle annetaan mahdollisuus antaa yhdelle henkilölle täydellinen hemmottelupäivä, kuka se henkilö olisi ja miksi?

Niko ehdottomasti! Maailman paras aviomies ja isä ansaitsi täydellisen päivän hemmottelun parissa, jolloin ei tarvitsi miettiä Mariaa, töitä tai kodin siisteyttä - ei yhtään mitään vaan saisi olla itsensä kanssa täysin rauhassa. ♥

Rakkaimmat koko maailmassa ♥

10. Miten hemmottelet itseäsi?

Suklaata sohvalla löhötessä? :D

11. Oletko unelmoija vai toimija?

Vähän molempia. Tykkään unelmoida ja on monia unelmia mitkä on aivan toivottomia, mutta on myös monia unelmia joiden toteutumisen eteen tehdään töitä ja paljon! :)

Sitten kysymykset seuraaville:

1. Onko jotain, mitä kadut?

2. Mieluisin matkustuskohde?

3. Lempi tv-ohjelmasi?

4. Mitä suurta haluaisit ehtiä tekemään elämäsi aikana?

5. Unelma-ammattisi?
6. Jos saisit tehdä nyt mitä vain, mitä se olisi?
7. Mikä eläin olisit, jos saisit valita?
8. Luetko kirjoja?
9. Mistä unelmoit?
10. Minkälaisia blogeja tykkäät lukea?
11. Mikä on mottosi?

Ja haastetut ovat:

Tutipuu

Hiekkalaatikon reunalta
Pieni Perhe
Thrill me tonight
& Something daily

Kootussa Ravissa

Tanssiva Lordi

Sebastina

Kevään Timantti

Heidin Nelivedot

Pikkusuokin elämää