Mia 3kk

En muistanutkaan tehdä 2 kuukauden tilannekatsausta, mutta eipä vielä silloin mitään kummepaa tapahtunutkaan. Mia kannattelee jo päätänsä kuin mikäkin vanha tekijä ja viihtyy mahaltaan yllättävän paljon. Myös halukkuutta istuma-asentoon on, mutta vielä istuskelut suoritetaan puoli-istuvassa asennossa sylissä, etenkin jos ei likka viihdy mitenkään muuten päin sekä likan niin halutessaan.

28.09.2015

Yöt mennyt alusta alkaen todella hyvin ja koko ajan paremmin, mitä enemmän ikää kertyy mittariin. Tämän hetkinen iltarytmi on suunnilleen sellainen, että syödään klo 19 ja nukkumaan alkaa 19:30-20:00 ja seuraavan kerran herää joskus aamuyöllä klo 3-5 välillä, mutta pääsääntöisesti on alkanut kääntymään yöunet 12 tuntisiksi. On tietenkin öitä, että herää täyden vaipan ja nälän takia puolen yön aikoihin, mutta nekin on enään todella harvinaisia. Mia nukkuu omassa sängyssään vaunukopan lämmössä ja ensimmäisen heräämisen jälkeen jää meidän väliin loppuyöksi.

28.09.2015

Mia myös viihtyy lelujen parissa, vaikka ei niistä vielä ole pahemmin kiinnostunut, enemmän tykkää katsella puuhamatolla roikkuvia hassuja juttuja sekä syödä nyrkkejä - välillä menee jopa molemmat nyrkit kerralla suuhun. :D Tarttuminen on vielä vähän hakusessa, mutta vahvistuu joka päivä.
Nyt on tullut myös hittijutuksi harjoitella mahalteen kääntyminen. Vielä ei siinä onnistuta omin avuin, mutta ei se kaukana ole. Ryömintähalukkuuttakin löytyy ja vielä se tapahtuu monni-tyylillä - suu ammosen auki, minkä laittaa viltin tms päälle ja lähtee vetämään samalla käsillä sekä potkii jaloilla. Lähinnähän se näyttää enemmänkin monnin liikehdinnältä, kuin ryömimiseltä, kun vartalo heijaa edestakaisin ja päällä vetää itseään eteenpäin. :D

Myös ikenet on alkaneet muuttua terävemmiksi. Hetken jo luulin, että nytkö jo ne hampaat sieltä puhkeaa, mutta onneksi ei! Kiukkusempi Mia on kyllä ollut jo parisen viikkoa ja nyt ikenien muututtua terävemmiksi on jopa ehkä hieman tullut paremmalle tuulelle. Mariakin teki tosi pitkään hampaita, joten osataan varautua vähän kaikkeen. :)
Neuvolassa kehuttiin reippaaksi ja jänteväksi, joka tykkää seurailla paljon ympäristöään. Oudot ihmiset aiheuttavat kulmien kurtistelua, mutta vähänkin jos löytyy vastapuolelta huumorintajua, niin alkaa kuulumaan naurua. Painoa ja pituutta tulee hyvässä suhteessa toisiinsa nähden, 60cm meni rikki pituudessa! Painoakin on enemmän mitä Marialla samassa iässä, hyvin huomaa miten erilaisia voi siskokset olla - Maria ollut aina siro ja pitkä, Mia taasen pitkä ja tanakampi. Pääasia että ruoka tarttuu eikä ala paino tippumaan. :)

Oriflame Beauty Academy Jyväskylä 10.10.2015

Vihdoinkin sain aikataulut täsmäämään, joten pääsin osallistumaan. Tiiminvetäjäni on aikaisemmin muutaman kerran jo järjestänyt, mutta kahden lapsen ja opiskeluiden kanssa aika on kortilla.

Lauantain koulutuksen piti Oriflamen oma tuotepäälikkö, joten nyt jos koskaan tuli todella asiantuntevaa juttua! Aiheina oli settien myynti, NovAge ja ihonhoidon perusteet. Asiaa tuli todella paljon ja monet jutuista ei liity paljoakaan asiakastasolle vaan enemmänkin tätä hommaa tekeville, joten itse ihonhoidosta on tulossa oma postauksensa ja tämä tulee olemaan todella tiivistetty versio koko neljätuntisesta. Johan muistiinpanoja tuli kirjoitettua yli 10 sivua, eli paljon!

Mutta mitä jäi koulutuksesta mieleen?

Todella moni suomalainen ensinnäkin hoitaa ihoaan huonosti. Tai monet heistä, jotka ylipäätänsä hoitavat, jättävät paljon myös tekemättä ja täten vanhentavat kasvojaan vuosia! Ihon biologinen ikä on sama, mitä itsekkin on eli mun tapauksessa biologinen ikä on 25 mutta ihon ikä lähentelee jo 30-vuotiasta! Huonot elämäntavat ja etenkin puolitiehen jätetty ihonhoito ei pure tarpeeksi, jonka takia päästään ihaniin sibeliusryppyihin ja harakanvarpaisiin silmien ulkokulmissa.
Ihmisen iho on parhaimmillaan 20-vuotiaana - josta vuosi vuodelta alkaa ikä näkymään. Esimerkiksi 25-vuotiaana biologinen vanheneminen, jolloin viimeistään kannattaa ottaa yövoide käyttöön ja 30-vuotiaana alkaa nousemaan rypyt silmänympäryksiin. 50-vuotiailla kaula veltostuu ja 60-vuotialla alkaa hiljalleen rasva katoamaan ihosta. Ja koko ajan ne rypyt vain syvenee ja tulee lisääntymään, ellei ala tekemään asian eteen jotain!

Itse voi vaikuttaa ihon kuntoon todella paljon, sillä vain 20% on kirjattuna DNA:han, vanhemmilta perittynä. Eli 80 pojoa tulee vain ja ainoastaan ulkoisista tekijöistä. Pahin kaikista on aurinko ja tupakointi, myös vedellä kasvojen huuhtelu on pahasta.

Veden kalkkipitoisuus tekee yllättävän paljon haittaa iholle. Se jättää oman kerroksensa kasvopesun yhteydessä, joka taas on huokosille huonompi juttu. Mitä pehmeämpi vesi, sitä vähemmän kalvoa, Ja monet eivät (minä mukaan lukien) ole hoksannut opetella kasvoveden käyttöä, koska se poistaa kalkkikerroksen ja samalla valmistelee ihon vastaanottamaan hoitavat aineet, rasvat ja seerumit.

Aloittamalla pienin ja yksinkertaisin askelin saa vanhenemista hiljennettyä ja siihen lisäämällä sitten ihonhoitorutiini hyvillä ja itselle parhaiten sopivilla tuotteilla, alkaa iho näyttämään jo enemmän oman ikäisen iholta. Syömällä terveellisesti, nukkumalla vähintään 7 tuntia yössä, välttämällä aurinkoa, liikkumalla ja juomalla vettä. Rypyt johtuvat kosteuden puutteesta, joten vedenjuonti jo senkin takia kannattaa! Kevyt liikunta 2-3 kertaa viikossa noin 20 minuutin ajan auttaa ihoa pysymään hyvänä, kun taas rankka liikunta vapauttaa ihossa radikaaleja jotka tuhoaa ihosoluja. Tässä taas päästään siihen, että kumman näkee paremmaksi, rankalla liikunnalla hyödyt fyysisesti enemmän, mutta kasvot alkavat näyttämään ennenaikaisesti vanhemmilta, kun taas kevyellä "hehkut", mutta fyysisesti et niin paljoa hyödy.

Mulla on rehellisesti sanottuna vielä iso harppaus tehtävänä, jotta saisin kunnon loppusilauksen omille kasvoille.

Tärkein pointti oli mielestäni koulutuksessa se, että täytyy uskaltaa ottaa  tarkempaan syyniin oma iho. Jos siellä näkyy harakanvarpaita tai muita ryppyjä, iho näyttää samealta tai muuten vanhentuneelta niin sitten armotta näihin "oireisiin" sopivat tuotteet käyttöön. Ei auta, että käyttää esimerkiksi Nivean Q10-rasvaa ja pesee kasvot toisella merkillä ja tehostaa vaikka Lorealilla. Kaikki tuotteet tulee olla samasta tuoteryhmästä, jolloin vaikuttavat aineet tehoavat ja toimivat oikein. Periaatteessahan voisin alkaa käyttämään jo pikkuhiljaa tehokkaampia aineita, muta Optimals sopii kaiken ikäisille, niin otetaan ensin koko sarjan tuoterypäs käyttöön ja sitten kun teho alkaa loppua, niin vaihdetaan tujumpaan.

Tulevan uutuussarjan seerumi

Tärkeintä on myös uusia kosmetiikan säilytyspaikat! Kylpyhuoneen peilikaappi ja jääkaappi eivät ole oikeita paikkoja säilyttää mitään tuotteita, jotka tavalla tai toisella on kosketuksissa kasvoihin. Paras paikka on kuiva, kosteudelta ja valolta suojattu kaappi jolloin säilyvyys on taattu. 

Missä rautakanki?

Nimittäin sellaisen tarvitsen selkään, oikeastaan kaksi. Mukavasti ristittynä, mikä pitäisi selkää suorassa, vetäisi hartioita taakse eikä antaisi vääntyä tai kääntyä miten sattuu. Aamulla kyllä oli selkä niin tuhannen juntturassa, kuin olla ja voi mutta heti kun Ressun selkään kapusin niin ei näkynyt nikamajumeja missään - yllätys. Ajatus kyllä oli jokaisessa korjattavassa asiassa, mutta kun aivokapasiteetti on rajallinen ja viimeisin 9 kuukauden totaalisen pulskeana oleminen on tehnyt tuhoja lihaksissa (niin missä lihaksissa? :D), on tällä hetkellä urhean Eestintynnyrin selässä istuminen yhdenlaista ydinfysiikkaa. Tästä päästään aina vain ihanaan analysointiin - miten meni noin niinkuin omasta mielestä?

Mun ongelmakohdat on tiedossa harvinaisen hyvin. Huono ryhti ja eteenpäin taittuvat olkapäät. Nämä aiheuttavat lapajumeja, jotka tulee siitä ettei ole ylävartalossa voimaa kannatella kättä. Lumipalloefektillä se leviää taas siihen, että käsi tippuu jonnekkin Ressun lapoja halailemaan tai sitten pussaillaan korvia, kun herra päättää tehdä jekkujekut nykäisemällä pään alas halutessaan haistella kentän pohjaa. Tai sitten ne kädet vaihtoehtoisesti haahuilee juurikin jossain sivuilla, ylhäällä ja alhaalla - eli kaikkialla maan ja taivaan välillä, vaikka niiden pitäisi pysyä sään yläpuolella rauhassa vierekkäin nätisti nyrkit pystyssä, aivan.
Sitten on se kuuluisa jalka! Keskivartalon lihakset on kuihtunut kasaan, jolloin ei ole voimaa ylläpitää koko yläkropan ryhtiä - istunta notkahtaa, heilun kuin perunasäkki ravissa (ellen kevennä) jonka takia jalat elää omaa elämäänsä. Pidä kantapää alhaalla niin jännittyy reisi. Hellitä reisi, niin juurtuu polvi satulaan niin tiukasti että nilkat pyörii kuin helikopterin lavat. Ressu seis ja mietintään, että mitähän ihmettä tässä nyt pitäisi ajatella. Kasataan pakka, jalat lantiosta varpaankynsiin rennoiksi, istu rauhassa ja kannattele käsiä hiljaa. Lähde liikkeelle (onnea on herkkäkylkinen herrasmies joka kuuntelee hyvin jalkaa ja istuntaa), nosta ravi ja liitele mukavassa tempossa eteenpäin ympyrällä kunnes tsäp - oot taas aivan sykkyrällä, samalla kun mielessäsi näet sen ihanteellisen istunnan mitä tällä kropalla voi saada ilman että nikamat paukkuu paikoiltaan. Pari äänetöntä kirosanaa, tsemppaa itsesi ja totea että hyvä tulee kunhan antaa itselleen aikaa. Pääasia on, että Ressu on rentona, kevyt edestä ja selkä ylhäällä. Tästä lähdetään, ehkä mä joskus unissani liihottelen valkoisten aitojen sisäpuolella. Nyt keskityn vain ongelmakohtiin yksi kerrallaan ja toivon, että tuo mun henkilökohtainen piiskaaja tulee huutamaan mulle tarpeeksi vinosta lantiosta ja kyttyräselästä, jotta se selkä ja istunta sieltä suoristuisi. Plussaa on se, että nykyään katse löytyy sieltä minne ollaan menossa eikä Ressun korvista. ;)

Ressun palkinto on päästä musta eroon, pariksi päiväksi :D

Fb-sivut auki!

Sivuja kasaillut, kuvauksia kirjoitellut ja aina uudelleen poistanut. Nyt melkein puolen vuoden jahkailun jälkeen päädyin ja ennen kaikkea uskaltauduin painamaan julkaise sivu -nappia. Se alkaa nyt - askel taas isompaan blogin kanssa. Lilyn puolelta omalle seinälle välillä laittelin linkkiä, mutta sekin sitten jäi kun siirryin tänne bloggerin puolelle.

Meitähän pystyy jo mun henkilökohtaisen instagram-tilin kautta seurailemaan, mutta facebook on helppo myös lukijoiden kannalta, kun uudet postaukset nousevat aina aikajanalle - ei tarvitse erikseen raahautua blogin puolelle katsomaan, onko postausta tullut. Myös pikakuulumiset on helppo päivittää fb:n kautta, etenkin jos on kiireinen aikataulu eikä noin muuten ehdi välttämättä istahtamaan pidemmäksi aikaa koneelle. Ja nyt ollaan myös helpommin tavoiteltavissa sekä hieman enemmän tosissaan tämän kanssa, johan blogi on jo 3 vuotias! :)

Käykääs ihmeessä tykkäilemässä myös facebookin kautta! :)

Linkitä blogisi!

Ensimmäistä kertaa bloggaukseni aikana tulee tälläinen postaus, mutta nyt on aivan pakko! Tykkään lukea blogeja, etenkin näin myöhäisillasta ja erityisesti tyttärien päikkäriaikaan mutta listoilta puuttuu iso läjä mammablogeja! Hevospuolta seuraan paljon ja siellä on niin monta aarretta jo, vaikka koskaanhan niitä ei liikaa voi olla, mutta nyt kaipaisin lukulistoille äitien blogeja.

Joten antaa tulla, jään odottelemaan :)

Maastoilua ja uusi banneri

Tänään kävin pitkästä aikaa maastoilemassa. Ensin oli tarkoitus mennä kentälle hommiin, mutta ajattelin että pakko päästä siitä maastoilukammosta eroon, mikä Mikin kanssa tuli. Ressu heti ensi metreillä kyttäsi milloin mitäkin, eniten kammoksui lehmiä jotka nököttivät laitumella pihatien varressa. :D Siinä hetken jouduttiin keskustella, mennäänkö vaiko ei ja vähän matkaa kuljettiin pakki päällä tallia kohti.On ne lehmät sellaisia poneja syöviä mörköjä mukamas. Kyllä siellä reissulla lisääkin jännitettiin - pikkupoika pyörällä sai aikaan lennokkaat raviväistöt ettei kuskilla meinannut olla osaa eikä arpaa, kun en nähnyt alkuun mitä Ressu säikkyi. Kun poika oli mennyt ohi, katsoi Ressu ihan hölmistyneenä, että moistako oli niin kamalasti säikkynyt.
Mikkihän otti jalat alle kuin pieru saharassa jo pelkästään lenkkeilijöistä, joten oli helpottavaa kun jopa autojen ohitukset sujui ongelmitta. Kerran koulun pensasaidan takaa tupsahtanut auto aiheutti tosin lievän tasajalkaloikan ja Ressulle jalkojen tutinaa, mutta eihän sille voinut muutakuin nauraa. :D
Reilu 3,5 kilsan lenkki tehtiin, seuraavalla kerralla pengotaan maastoja enemmän kun tämä oli lähinnä mun pelon poistamista ja pientä teiden tutkimista. :)

Traktori ihmetytti :)

Tallilla kunnon jalkojen hoito kylmäyssuojilla, kun ei kauhean hyvää soratiellä steppailut tee jaloille, etenkin kun niistä sanomista jo löytyy eikä ollut muutenkaan kiire kotiin. Mia tosin oli huutanut koko mun tallilla oloajan, on se likka vaan tarkka sen äiti-tutkansa kanssa.

Sinne jäi möhömaha laitumelle syömään.

Sain vihdoin tehtyä uuden bannerinkin. Kaksi päivää, lukuisia ärräpäitä ja GIMPin kiroamista alimpaan maanrakoon jonka lopputuloksena on ihan jees aikaansaannos tai ainakin lähelle sitä, minkälaista ajattelin. Tästä on hyvä jatkaa, kunhan motivaatio seuraavan kerran iskee. :)

Miltä näyttää? :)