Mistäs meidät löysikään?

Tälläinen sometus-postaus on tullut aikasemminkin, mutta kun päivittelen meidän kanavia kummiskin jonkin verran, niin pitäähän sitä tännekkin infota. :)

Tällä hetkellä meidät löytää:

Instagramista

Bloglovinista

Blogilistasta

Google+sta

Ja uusimpana löydät

Twitteristä

Sintin tuleva turvakaukalo

Tammikuun alussa kyselin vähän kaukalokokemuksia tässä postauksessa sekä parissa mammaryhmässä. Paljon tuli suositteluja ja muutama osasikin kertoa telakoista käyttökokemuksia sen lisäksi, mitä olin googlaillut faktoja. Telakoiden kiinnityksiähän on kaksi erilaista, Belted base ja Isofix joista Isofix taitaa olla tunnetumpi.

Päädyttiin telakkavalinnassa kummiskin belted baseen (kiinnitetään turvavöillä), koska ei haluttu maksaa mansikoita Isofix-telakasta kun ei varmaksi voitu sanoa, onko sille kiinnitysmahdollisuutta meidän autossa. Vyöllä kiinnitettävä kummiskin sopii useimpiin autoihin, joten se oli selvä valinta sekä saatiin hyvällä tarjouksella telakka kaukalon mukana. :)

Mutta itse kaukalo - päädyttiin Britaxin baby-safe Standard -malliin.

Kuva lainattu täältä

Paljon vertailtiin ja mietittiin, mutta tämä oli todella köykäinen, muhkeat ja kunnolliset pehmusteet sekä vauvalle omat pehmusteet ettei joudu olemaan niin syvällä kaukalon pohjalla. Kunnon vyöpehmusteetkin on! Aurinkosuoja oli tosin pienoinen pettymys, ohkainen kangas mutta kyllä se asiansa ajaa. Ei ainakaan sivuaurinko häikäise pienen silmiä autossa. :)
Kaukalon etuosasta löytyy myös muovilokerikko, missä voi säilyttää käyttöohjetta! Tämä oli mukava yllätys, että aina voi tiukassa paikassa tarkistaa jos jokin mietityttää. :)

Vain vuohenjuusto mielessäin

Oli mukamas niin tuhottoman monta postausideaa mielessä, mutta sitten facebookini seinälle ilmestyi kuva ruoka-annoksesta, jossa oli vuohenjuustoa ja sille tielle jäätiin - se kirotun juusto pyörii mielessä ja siihen liittyvät mitä kummallisemmat mielihalut, mm. paistettua vuohenjuustoa suklaakastikkeella (sillä jäätelön kanssa syötävällä), wut?!

Jospa tässä viikonlopun aikana saisi mieltä nollattua sen verran, että saisi vähän erikoisemman postauksen kirjoitettua. Olisihan mulla tiistaihin mennessä käännettävä yksi ruotsin tehtävä suomeksi, parin kurssin lopputyötä helmikuuhun mennessä, muutamat matikanlaskut maanantaiksi joita en ymmärrä mitenkään päin ja nukuttava univelkoja pois. Tänäänkin yliväsyneenä ja ajantajun kadottaneena lähdin koululle liian aikaisin, kun lukujärjestyksessä luki klo 10:00 alkavaksi niin olin itse jo paikalla 8:15... :D

Instagramiinkin ilmestyi erittäin kummallinen kuva - ensimmäinen kuva raskausmahasta!

Rv 16 - 30.1.2015

Nyt se on sielläkin julkista, hupsista keikkaa. Pitääpä alkaa muutenkin päivittelemään useammin, kun uuden puhelimen myötä on parempi kamerakin koko ajan mukana. ;)

Loppuun parit mielenkevennykset onedriven kätköistä:

Tytär tullut äitiinsä - vai toistenpäin? :D 23.01.2015

23.01.2015

Takaisin bloggailun pariin

Ehkä vähäksi aikaa taas? Kone siis tuli takaisin tänään ja edelleen samoja ongelmia on ilmassa, mitä on ollut huoltoon lähtemisen syynä. Puoli tuntia touchpadin pyörittämistä ja sitten poks - koko rakkine sekosi!

Nyt selvitellään, lähteekö kolmannen kerran takaisin takuuhuoltoon.. Alkaa tympimään tämä soutaaminen ja huopaaminen, kun koulutehtäviä pitäisi pystyä tekemään ilman jatkuvia kausia ilman tietokonetta olemista ja Nikon pitää kummiskin omalla koneellaan tehdä töitään niin ei tämä vempaaminen kovin helppoa ole. Ja se, että pöytäkonetta ei pahemmin keittiöön kanniskella.. ;)

No mutta mitä meille kuuluu?
Maria on alkanut oireileen osa-aikaisesta päiväkotijärjestelystä, jonka takia nyt haettiin kokoaikaiseen, mutta siinäkin on kuukauden varoaika, eli vasta maaliskuussa pääsisi aloittamaan kokoaikaisena vain, jos palveluseteli-mummot sen hakemuksen hyväksyy.

Koulu rullaa omalla painollaan ja nyt on lopullisetkin valinnat koulutuksen etenemisen suhteen tehty. Toisin sanoen, mun merkonomi-opinnot koostuu asiakaspalvelusta, visuaalisesta myyntityöstä, kaupan ja palvelun myynnistä, kirjanpidosta ja tuoteneuvonnasta. Mahdollisuudet valmistua aikaisemmin on suuret, jos en kusaise asioita täysin työharjoittelu-paikan kanssa mikä pitäisi vielä metsästää! :)

Kauhea ikävä on tullut hevosen selkään. Jotenkin kaipuu siihen omaan aikaan, rauhallisiin ja välillä vauhdikkaampiin maastoihin, kentällä pyörittämiseen ja muuhun puuhailuun on kasvanut ja noussut taas pintaan. Mutta se tosiasia on myönnettävä, en pysty puoleen vuoteen ratsastamaan ja se tavallaan ottaakin niin pahasti päähän. Toisaalta, missä vaiheessa edes ehtisin lähtemään tallille, kun joka kerta sain siellä kulutettua aikaa vähintään 2 tuntia + ajomatkat päälle! Kunhan sintti vain syntyy ja ollaan päästy nelihenkisenä perheenä takaisin arkirutiineihin, niin katsotaan asiaa sitten uudelleen. :)

Nyt kun ainakin tämän viikon saan varmana pitää koneeni kotona, niin laitelkaas kysymyksiä tai postaustoiveita, niin saisi tännekkin eloa pitkästä aikaa! :)

Kyllä me hengissä ollaan!

Oma kone Lenovon takuuhuollossa Saksassa toistamiseen samasta syystä kuin aikaisemmin ja tämä väliaikainen ratkaisu on ihan syvältä!

Nikon hybridi saa luvan toimia tietokoneen sijaisena.

Koulu on alkanut ihan hyvin, ensi viikolla alkaa ensimmäinen täysipäiväinen viikko, ja hommiakin on ehtinyt kertymään to do -listalle ihan mukavasti. Väsyttää vain joka päivä niin pirusti, mutta tämäkin on vain tottumiskysymys. :)

Harvinaisen puista tekstiä, tulevaa työharjoittelua ja mahdollista näyttöä varten muistiinpanoja

Marialla on päiväkodissa mennyt vaihtelevasti. Pääsääntöisesti ei ole koko tarhapäivänä syönyt yhtään mitään, välillä on maistunut vasta välipalalla.
Perjantaina jäikin jo tosi hyvin, mutta syöminen oli hiertänyt, mahtoikohan johtua vain uudesta hoitotädistä? Joka kerta on rassu alkanut itkemään onnesta kun ollaan haettu, mutta on parinakin päivänä ollut halukas jäämään leikkiensä pariin. Uusia kavereitakin on kuulemma löytänyt, mikä helpottaa meitä vanhempia, kun tiedetään että ei aivan täysin kuoreensa sukella.

Lauantainakin juhlittiin kakkukahvien merkeissä Nikon syntymäpäiviä ja viikon päästä juhlitaan tupareita (vihdoin ja viimein!) ja Nikon synttäreitä kaveriporukalla illanistujaisten merkeissä. Mariakin pääsee pitkästä aikaa mummolaan yökylään! Jännittävää. :)

Mahakin senkus vain kasvaa koko ajan suuremmaksi! Pahoinvoinnit on onneksi loppuneet, mutta kyllä ne sieltä saattaa vielä takaisin tulla, niinkuin kävi Mariankin odotuksenkin aikoihin. :)

Ps, Tilattiin sintille jo turvakaukalo ja haettiin postista perjantaina. Saatiin  tosi hyviä ehdotuksia kaukaloista, ja lopulta löydettiin todella hyvään hintaan telakallinen kaukalo! Siitä myöhemmin enemmän. :)

Minkälainen turvakaukalo?

Tiedän, on ehkä aavistuksen aikaista pohtia, mutta onhan näitä turvallisuus-juttuja hyvä miettiä hieman jo etukäteen, eikös?

Marian aikanahan meillä oli Britaxin kaukalo jonka ostimme käytettynä, koska tuntui että uudet olivat niin tyyriin hintaisia. Mutta toisaalta nyt mietittynä, ei se olisi ollut niin iso hankinta, kun tiesimme että Marialle tulee pikkusisarus muutaman vuoden päästä. Nyt ei tarvitsisi miettiä näitä, kun olisi 2 vuotta vanha kaukalo josta olisi voinut olla satavarma ettei ole kolaroitu koskaan.

Maria alkaa olemaan liian pitkä kaukaloon, mutta liian kevyt turvaistuimeen. 15.7.2013

Ollaan yritetty miettiä, pitäisikö olla telakallinen vaiko ilman. Isä suositteli telakallista, mutta oon miettinyt, että onko se kovin hankala kiinnittää ja meneekö kaukalosta muita kiinnityksiä vai pysyykö se siinä telakassa ns. itsestään kiinni. 

Se on varma, että haluan sellaisen kaukalon sintille, jossa on kuomu! Ne viritelmät Marian kaukalossa, kun satoi kaatamalla vettä tai aurinko paistoi aina kantaessa aurinko tytön silmiin. Ehkä myös vauvapehmusteet, mutta ne ei ole välttämättömät, kun ilmankin ollaan pärjätty. :) Ja kevyt täytyy olla!

Olisiko teillä lukijoilla suositella mitään hyvää kaukaloa? Ja jos on kertoa kokemuksia telakoista ja isofix-kiinnityksistä, niin nekin on erittäin tervetulleita! :)