Blogit muuttivat

BLOGIN UUSI OSOITE ON https://pilvilinnoja.com/

Niin kaikella on aikansa ja nyt on mun bloggerin ja lilyn ajat ohi. Siirsin lopullisesti molemmat blogit wordpressiin. Helpompi käytettävyys, monipuolisempi ja kaikinpuolin nopeampi käyttää.
Bloglovin ei tuntunut tykkäävän oikein kummastakaan blogistani, kun ei antanut lainkaan linkata niitä, mutta nyt meitä pystyy seuraamaan Bloglovinissa. Muut seurantapaikat päivittelen tämän päivän aikana.

Muistutukseksi tein pienen kuvakoosteen, kuinka pystyt lisäämään lukulistallesi blogin, mikä ei ole bloggerissa.

Toivottavasti tästä on apua. Tämä puoli tulee katoamaan jossain vaiheessa kokonaan, alkuun piilotan kaikki postaukset paitsi tämän. Joten lisäilkääs uusi osoite lukulistoille, tavataan uudessa blogissa!

Erilainen treenipäivä

Kerrankin kuuntelin vaistojani enkä lähtenyt edes yrittämään ratsastamista. Tallilla oli aivan järkyttävä myrsky (ei siinä, se jatkuu edelleen kotonakin) ja kenttä kun on aukealla, en viitsinyt lähteä riskeeraamaan turhaan saati heittämään hyvää tunnetta kummaltakaan pois. Laitoin Ressulle kummiskin normaalisti kamat niskaan, mutta laitoin kipittämään liinan päähän. En kummiskaan halunnut pelkästään pyörittää ympyrällä ja kahdella ohjalla juoksuttamista saati edes ajamista ei ole Ressulle opetettu, joten päätin ottaa pari kavalettia hommiin tehosteeksi. Ressu oli paikoitellen alkuun todella vainoharhainen kaikkea mahdollista kohtaan, eikä myrskypuuskat auttaneet asioita millään tavalla. Alkuun laitoin kavaletit raviväleille ja jumpattiin tätä kautta molempiin kierroksiin pari kertaa, joka toisella kerralla ylittäen ja joka toisella ohjasin ohi. Seuraavaksi pidensin väliä laukalle sopivaksi ja sama homma tässäkin, joka toisella kerralla ylitys ja joka toisella ohi.

Kuvat napattu puhelimella otetulta videolta

Loppuun laitoin kavaletit aivan toisiinsa kiinni ja tästähän Ressu riemastui - otti kunnon spurttiloikkaa eikä ollut edes väliä missä askellajissa lähestyi. :D

Huomasi, ettei Ressun kanssa ole pitkään aikaan tehty mitään esteisiin liittyvää, niin into pinkeänä oli menossa kun vauhtiin oli päässyt. Pari kertaa rykäsi viimeisessä tehtävässä ihan hirveään pierupukkilaukkaan että meinasi mutkin vetää nurin. Mitäs "matkustelin" narun päässä, oma vika. :)

Ennen loppuraveja keräilin virikkeet pois ja annoin Ressun ravissa tämän jälkeen venyttää niin paljon kun vain halusi ja kyllä huomasi että oli takaosaa käyttänyt, letkeää ravia irtosi ihan kunnolla.

Oli herra kyllä väsynytkin, vaikka vain 20 minsan treeni tehtiin. Hyvät loppukäynnit ja ponski ruuan kautta takaisin laitumelle.

Feel the flow

Tiedättekö sen tunteen, kun kaikki alkaa jotenkin itsestään vain luonnistumaan? 

Koko alkukevät on mennyt enemmän ja vähemmän riitelemisen merkeissä Ressun kanssa. Ei annettu tarhassa kiinni, säikyttiin kaikkea olematonta ja huudeltiin kavereiden perään samalla menettäen kaikki keskittymiskyky. Ratti ja jarrukin paikoittain katosivat taivaan tuuliin ja maastossa ei sen erään talvireissun jälkeen olla käyty, kun oli pakko päästä tuntematonta nuorta tyttöä jahtaamaan ilman että jarrusta olisi ollut tietoakaan. Vielä viime torstaina hommat meni aivan pipariksi, mutta sunnuntaina kun kävin rästipäiviä lyhentämässä, niin alusta lähtien Ressun motivaatio oli jotain aivan kummallista. Antoi heti laitumella kiinni, kentällä ei hölmöilty paria kavaletin aiheuttamaa sivuloikkaa ja varjojen aiheuttamia täyspysähdyksiä lukuunottamatta keskityttiin tekemiseen ihan sata lasissa! Sunnuntaina oli ravipainotteinen päivä, jossa keskityin Ressun rentoutumiseen ja siinä ohessa otettiin väistöjä, kokoamista ja tempon vaihteluita.

Lihapulla 5.5.2016

Tänään otin sitten laukkapainotteisen päivän, kun Ressu tuntui alusta saakka jotenkin äärettömän hyvältä vaikka vauhtia ravissa riitti, mutta oli silti tasainen ja kevyt edestä joten herran oma moottori on nähtävästi herännyt sunnuntailta kivasti. Perus jumppaa otettiin pohjalle kunnolla, jotta olisi kunnolla ohjan ja pohkeen välissä ja ennenkaikkea kevyt! Ressu herkästi alkaa painamaan kädelle, etenkin ensimmäisten laukkojen ajan ja kulkee niin kylki myyryssä ettei tosikaan, mutta tänään jo pelkästään nostot oli aivan mahtavia ja se säädettävyys oli huipussaan. Mulle vaikeaan kierrokseen (oikea) saatiin toimimaan kunnolla, tai sain itseni toimimaan kunnolla. Se tunne oli mahtava, kun pystyin rentoutumaan ja antamaan Ressulle mahdollisuuden suorittaa pyydetyt tehtävät rauhassa. Ressun omistajaa jopa nauratti hieman, kun herra oli aivan hikinen ja perskannikat vaahtosi kuin viimeistä päivää. Treeni tehosi, jospa nyt alkaisi syöttöporsaan ulkomuotokin pikkuhiljaa muuttumaan. :)

Saa nähdä, jatkuuko tämä flow vielä jatkossa, sen näkee torstaina. :)

Myrskyn merkit ilmassa

Postauksen kuvat otettu 5.6. Ensimmäisiä kuvia tässä postauksessa

Olipahan päivä taas. Ensin aamu- ja päivätallit, siitä suoraan Ressun liikutukseen. Tallilla tuuli puuskissa välillä niinkin kovaa vastapalloon, ettei Ressu pystynyt kunnolla ravissa etenemään. Varustaessa mietin, ottaisinko hetkeksi liinan päähän mutta jätin liinan talliin ja lähdin kentälle. Hevoset oli siirretty takaisin talvitarhaan ja Ressuhan tietenkin tammojensa perään huusi ja kävi aivan ylikierroksilla koko ajan. Tuntui, ettei herra meinaa pöksyissään pysyä ja alkuverkka meni tappelun merkeissä. Oikea kylki oli kova kuin kivi eikä millään mennyt alkuun pohjeavut läpi ja Ressu kyttäsi aivan kaikkea mahdollista.

Tämän päivän treeni oli aikalailla tätä - Ressu kyttäsi ja yritti lähteä livistämään. 

Juuri kun olin saanut verkattua kyljet auki ja Ressu oli hyvin kuulolla, tiputettiin uusi pommi - kolmas tamma tuli kesäksi laitumelle ja toivat tamman kentälle moikkaamaan Ressua. Herra päätti sitten pomppia pystyyn ja rallattaa tasajalkaa hyppien pitkin kenttää. Oli kuskilla piteleminen ja tallin omistaja kysyikin, että hakeeko narua tms että saadaan Ressu pysymään paikoillaan edes hetken. Ilman onneksi pärjättiin, kun naru olisi vain provoisoinut entistä enemmän ja päätin vain jumpata uudelleen herran kuulolle. Johan oli homma - Ressu puri kuolaimeen ja meni älyttömän vahvaksi edestä samalla kytäten omia tammojaan vieraan tamman kanssa laitumella. Tulokas sai huutia vanhemmalta tammalta, jonka jälkeen Ressu onneksi rauhoittui ja rentoutui että pystyttiin jatkamaan suunnitellut treenit loppuun.

Laukoissa Ressu oli pitkä kuin nälkävuosi mutta laukka itsessään pyöri todella hyvin ja säädeltävyys oli ihan huippua verrattuna viime viikkoon treeneihin, joten annoin pitkänä olemisen anteeksi. Pääasia että oli edestä kevyt ja pyöritti laukkaa ilman tuuppaamista. Ravi muuttui tammojen laitumelle siirron jälkeen ihan uusiin sfääreihin, otettiin parit lisätytkin kun jätkä paineli niin makeilla askelilla oikein kunnolla työntäen takaa! Tähän oli hyvä lopettaa ja päästää jätkä akkojen kanssa laiduntamaan ensimmäistä kertaa tälle kesälle. :)

Viikonlopulle ollaan sovittu korvaavia päiviä, joten toivotaan hyviä kelejä ja rauhallisempaa mutta ei laiskaa Ressua. ;)

Kuvapommi

400. julkaistu postaus!

Ajattelin nyt kertoa lyhyesti tiistain liikutuksesta ja eilisestä vähän kattavammin, kun sain kuvaajan tallille mukaan! Kauhulla ajattelin miten aikaisemmat työtallin talkoot vaikuttaa ratsastukseen, kun täydessä auringonpaisteessa paiskittiin hommia 3 tuntia että saatiin tarhat kuntoon ja siivottua. Väsytti aivan järkyttävästi, mutta ei se menoa haitannut vaan nopeasti kävin kotona vaihtamassa vaatteet ja nappaamassa kamat sekä kuvaajan kyytiin. Onneksi tallilla ei sitten pahemmin aurinko paistanut ettei ihan kuolema tullut. :D Ihmettelen suuresti, miten tuo oma istunta on noinkin hyvin pysynyt kasassa Ressun kanssa, vaikka paljon yksin menenkin kentällä ilman ylimääräisiä silmäpareja ja Topin kanssa se niin helposti meni huonoksi. Edelleen laukassa istunta ei pysy kunnolla kasassa, vaan polvi pyrkii liikaa eteen mutta sekin menee kyllä ajan kanssa pois, kunhan muistaa heti sen polven eteentulemisen korjata omalle paikalle. Mutta itse asiaan.

Tiistaina Ressu oli ihan järkyttävän laiska, tuntui että piti koko ajan olla punkemassa eteenpäin eikä sekään auttanut. Raippa oli jäänyt talliin, enkä jaksanut enää alkuverkkojen jälkeen lähteä hakemaan joten koitin vain saada ns tarvittavan irti kaikissa askellajeissa (rento ja kuuliainen) ja lopettaa siihen.

"Kukas tuo on ja mikä ihme sillä on kädessä?" Ressu tykkäsi pörhistella luottokuvaajalle :D 

Eilen olin varautunut samanmoiseen laiskuuteen ja otin raipan tallista mukaan, mutta jätin suosiolla pois kun tuntui jo ennen selkäännousua että ei sille ole todennäköisesti lainkaan tarvetta Ressun menohalujen vuoksi.
Alkuun Ressu oli aavistuksen tahmainen eikä meinannut liikkua eteen kunnolla, mutta loppua kohden rupesi tuntumaan paremmalta.

Alkuverkkaa

Ressu oli ihanan kevyt edestä, paikoittain painoi ohjille etenkin alussa, mutta vertyessään kantoi tosi hyvin itse päänsä. Hyvää vaihtelua tiistaille, jonka johdosta mulla on hartiat aivan jumissa.
Ajatuksena oli, että ratsastan miten aina normaalistikin ja sitten kuvista katsotaan miltä näyttää ulkopuolisen silmin. Ravi- ja käyntityöskentelyt meni ihan jees, enemmän Ressu olisi tietenkin voinut olla eteenpäinpyrkivämpi ja olisin voinut myös ratsastaa sitä tempoa herraan enemmän.

Olkapää työntyy ärsyttävästi eteenpäin. Täytyy käydä siellä fysioterapeutilla, että saisi nuo selän vammat kuntoutettua loppuun. 

Ihan hetki suunnan vaihdoksen jälkeen jäänyt väärälle kevennykselle. Polvi työntyy eteen.

Yksi lempikuvista, ryhti kasassa ja istuinluiden päällä, Ressu astuu kunnolla. Varpaat sojottaa aavistuksen liikaa ulospäin, mutta pikkujuttuja :)

Perä meinasi karata. Ressu vihaa tuota pitkää sivua, kun on mukamas kaiken maailman poneja syöviä härveleitä pusikoissa. :D

Lantio saisi olla edempänä, enemmän istuinluiden päälle niin avòt!

Kun ravissa ja käynnissä oltiin saatu hommat purkkiin, aloitettiin laukkatyöskentely. Laukka oli eilen meidän heikko lenkki. Ressu ei meinannut pyörittää lainkaan, jolloin jäin punkemaan ja polvet työntyi eteen. Tätä se urheilu on, välillä on huonoja päiviä. :)

Laukassa istunta romahtaa totaalisesti! Tammat katselee taustalla soutelijoita :D

Normaalisti kun on koko kenttä käytössä, annan Ressun laukata rauhassa omalla tahdillaan itse samalla aavistuksen kentäen pari kierrosta kenttää ympäri ennenkuin alan tekemään varsinaisia hommia. Nyt kun kentästä oli käytössä vain 2/3:sta, niin mahduttiin tekemään vain isompaa ympyrää, joten meni punkemiseksi.

Oikea kierros mulle vaikein, vaikka tässäkin ainoastaan kädet on tippunut alas ja polvi vain hieman tunkee eteenpäin.

Laukat kun oli saatu läpi kunnolla, niin loppukeventelyt ja käventelyt ja Ressu tammojensa luokse. :) Eilen oli hyvä päivä, tuntui että kaikki meni niinkuin olin ajatellutkin ja Ressussa oli sopivasti sitä säpäkkyyttä, ei tarvinnut alkuverkkojen jälkeen patistaa yhtään. Laukat oli laiskat, mutta joka kerta joko ravi tai laukka on heikompaa.

"Miten sä ehdit?"

Oon ollut saikulla tuon selän vuoksi jo kaksi viikkoa, eli täysin ilman ratsastusta mutta muutama työvuoro ollut, joista selkä ei ole tykännyt lainkaan, niin ajattelinpa valaista vähän tätä kuviota paremmin. Maaliskuun alkupuolella sain kommenttia anonyymiltä Back to basic -postaukseen pohdinnallisen kysymyksen, kuinka mä ehdin käymään kaksi kertaa päivässä tallilla?

Miten ehdit kahden lapsen äitinä käydä kaksi kertaa päivässä tallilla? Asutko tallin vieressä vai tienaatko tuolla sen verran hyvin että on kannattavaa ja ei huolta matkakuluista ja ajasta joka menee? :O Kun ei kuitenkaan ole sama talli jossa Ressu on ja sielläkin menee aikaa, itsellä yksi lapsi enkä mitenkään ehtisi noin paljon tekemään :D ellen sitten tienaisi elantoa sillä eli saisi palkkaa reilusti yli tonnin jotta ei tarvitsisi enää muita töitä tehdä niin jäisi muutakin aikaa. Vieläkö käyt koulua tms?

Tosiaan, teen tallivuoroja pomolle jonka alaisena olen hommia tehnyt jo 3 vuotta. Jokainen vuokrahevonen on ollut aina eri tallilla, missä oon töitä tehnyt ja näin se ei onneksi tule aina olemaan, todennäköisesti ei enää kauakaan. Alusta saakka mulla on keskimäärin ollut maksimissaan 2 vuoroa samana päivänä, yleensä aamu- ja päivätallit, mutta esimerkiksi pääsiäisenä vastasin tallista 1,5 viikkoa yksinäni tehden kaikki vuorot. Tänään on myös sellainen päivä, lähden kohta takaisin tallille. Siinä mielessä olen onnekas, että työtallini sijaitsee aivan matkan varrella jos on Ressun liikutus tallivuorojen kanssa samana päivänä. Niin sanottua ylimääräistä mutkaa mulle tulee vain pari sataa metriä autolla, joten ei ole iso vaiva. :)

Iltatallin iloja - hevosilla talvikarva ja ilman loimea + tarhat pintakosteat. Lopputulos näyttää tältä kun oot saanut hevoset karsinoihinsa ja oot lähdössä kotiin. :D  2.4.2016

Mutta itse lottovoitto tässä tilanteessa on Niko. Hän tekee töitä kotoa käsin, jolloin huolehtii Miasta ja Maria on kokopäiväisenä hoidossa. Nikon ansiosta pystyn tekemään tallilla töitä ja käydä Ressua vuokrailemassa. Vaikka käyntejä tulee pahimmillaan kolme päivässä, ollaan paljon Nikon kanssa asiasta puhuttu ja hänen mielipidettään tässä kuunnellut. Onneksi todella tiukan paikan tullen pystyn ottamaan tytöt vaikka tallille mukaan, jos Nikolle tulisi äkkilähtö toimistolle tai työreissulle Helsinkiin.
Miahan ei näillä näkymin enää kesän jälkeen ole kotihoidossa (tästä enemmän tulossa tämän linkin taakse), joten tilanne tätäkin kautta helpottaa ettei Nikon tarvitse jakaa huomiotaan töiden ja Mian välillä, etenkin nyt kun Mia oppii koko ajan!

Raha-asioista en suostu blogin puolella avautumaan, mutta sen verran voin sanoa että kun tallihommat aloitin reilu 3 vuotta sitten, olin valmis tekemään vain sen tekemisen ilosta eli ettei raha vaihtaisi omistajaa, mutta tähän ei pomo suostunut ja näin kolmen vuoden koeajan jälkeen mulla on jopa palkka noussut! :D Rakastan tehdä tallitöitä - ei tarvitse istua homeisessa toimistossa tunkkaisessa ilmassa vaan saa olla ulkona ja oikeasti tehdäkin jotain! Kunto kasvaa, raskauden jälkeinen röllykkä saa kyytiä ja saa tehdä niitä töitä mitä haluaakin tehdä. :)

Mitä opiskeluihin tulee, niin kyllä opiskelen edelleen. Nyt olen lomalla sen aikaa, että saan selvyyttä kuinka teen viimeisen näytön (kirjanpito), mutta sekin ratkeaa piakkoin toivon mukaan.
Toivottavasti tämä avasi hieman, on sen verran sekava tilanne välillä itsellenikin. Ja kyselkää ihmeessä lisää, jos jokin jäi mietityttämään. :)